Koulujen ja oppilaitosten loma-ajat​

​​Opetus- ja kulttuuriministeriö​lle 

Asia: ​Koulujen ja oppilaitosten loma-ajat​ 

Viite: ​VN/15678/2026​  

1. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla? 

Sivistysala ry:n tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Keskustelua perusopetuksen loma-ajoista on käyty pitkään. Pidämme hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriössä on tarkasteltu loma-aikojen vaikutuksia nimenomaan koulutusjärjestelmän kannalta. 

Perusopetuksessa syyslukukausi on tällä hetkellä kestoltaan noin 19 viikkoa ja kevätlukukausi 21 viikkoa. Esitetyssä mallissa työajan painopiste siirtyisi vielä enemmän kevätlukukaudelle. Aiheesta käytävässä keskustelussa keskeisenä huolena on tuotu esiin pitkän kevätlukukauden negatiivinen vaikutus oppilaiden jaksamiseen. Muistiossa on viitattu tutkimukseen siitä, että perusopetuksen oppilaiden hyvinvointi, koettu terveydentila ja jaksaminen on heikointa kevätlukukaudella maaliskuun lopusta toukokuun loppuun. Muistion perusteella ei voi arvioida johtuuko tämä kevätlukukauden pituudesta ja lomarytmistä vai ylipäätään lukuvuoden loppuvaiheeseen liittyvästä väsymyksestä. 

Sivista kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu malli lisäisi sääntelyä ja näin ollen kaventaisi perusopetuksen järjestäjien mahdollisuutta rytmittää lukuvuotta toimintakulttuurinsa ja -ympäristönsä kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä perusopetuslaissa on säädetty vain lukuvuoden työpäivien määrästä (190 päivää) sekä perusopetusasetuksessa on säädetty koulutyön päättymisajankohdasta (viikon 22 viimeinen arkipäivä). 

Muistiossa on todettu, että perusopetuksen loma-aikojen muuttaminen ei edellyttäisi säädösmuutoksia toisen asteen koulutuksen järjestäjien osalta, sillä nämä päättävät itse loma-ajoista. Niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessa kuitenkin järjestäjät voisivat katsoa tarkoituksenmukaisia muuttaa loma-aikoja vastaamaan perusopetuksen käytänteitä. Erityisesti lukiokoulutuksen osalta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voi olla yhteisiä opettajia, jolloin lukuvuoden työaikojen on mielekästä olla samassa rytmissä. 

Lukiokoulutuksen lukuvuoden työaikojen muuttuessa on tarkasteltava mahdollista vaikutusta ylioppilastutkinnon aikatauluihin. Ylioppilastutkintolautakunta määrää ylioppilastutkintokokeiden aikatauluista ja järjestelyistä, eikä koeaikoja ole säädöksin kytketty lukiokoulutuksen järjestäjien päättämiin työ- tai loma-aikoihin. Muistiossa arvioidaan, että kokeet voitaisiin määrätä pidettäväksi jotakuinkin samoina ajankohtina kuin viime vuosina. Sivista toteaa, että loma-aikojen muutoksella olisi vaikutus siihen, kuinka paljon joko opetukseen tai ns. lukulomaan käytettävää aikaa on ennen tutkinnon kokeita – muistiossa lähtökohtana on lukuloman lyhentäminen. Syksyn tutkintokerran osalta mahdollisista syksyn kokeisiin valmistavista kertauskursseista lukuvuoden alussa todennäköisesti joko luovuttaisiin tai ne järjestettäisiin tiiviimpinä. Tällä voi olla vaikutusta kokelaiden valintoihin tutkinnon hajauttamisessa. 

Toisen asteen koulutuksen järjestäjille keskeinen vaikutus olisi myös yhteishaun aikataulujen muutos. Yhteishaun aikataulun muutokset vaikuttavat erityisesti rehtoreiden sekä opinto-ohjaajien tehtävien rytmitykseen. 

Korkeakoulujen osalta vaikutuksia arvioidaan syntyvän vain siinä tapauksessa, että ylioppilastutkinnon suorittamisen ajankohdat siirtyisivät nykyisestä myöhemmäksi. Sivista toteaa, että opiskelijavalintojen osalta tämä pitänee paikkansa. Perusopetuksen lukuvuoden aikatauluilla voisi kuitenkin olla vaikutusta opettajankoulutuksessa opetusharjoittelun organisoinnin kannalta. 

Sivista alleviivaa, että nimenomaan ylioppilastutkinnon kokeiden aikataulutus on keskeinen lomien siirron vaikutusten kannalta. Jatkovalmistelussa on huolellisesti arvioitava, onko tutkinnon nykyinen aikataulu toteutettavissa työaikojen muuttuessa. Mikäli tutkinnon aikatauluun tulee muutospaineita, on vaikutukset korkeakoulutukseen arvioitava esitettyä kattavammin. 

Muistio ei käsittele vaikutuksia varhaiskasvatukseen. Sivista katsoo, että lähtökohtaisesti vaikutukset varhaiskasvatukseen eivät liene merkittävät, sillä perusopetuksen lukuvuosirytmi siirtyisi lähemmäksi perheiden tyypillisintä varhaiskasvatuksen käyttöä. Yhteensovittamisen tarvetta voisi kuitenkin aiheutua mahdollisista esiopetuksen järjestämiseen liittyvistä muutoksista. 

Muistio ei myöskään käsittele vaikutuksia taiteen perusopetukseen tai vapaaseen sivistystyöhön. Sivista toteaa, että mahdollisessa jatkovalmistelussa olisi luontevaa käsitellä vaikutukset koko koulutusjärjestelmään. 

2. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla? 

Sivista huomauttaa, että perusopetuksen opettajien työajasta on sovittu opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) lisäksi myös yksityisen opetusalan sekä yliopistojen ja harjoittelukoulujen työehtosopimuksissa. 

Sivistysalan työehtosopimuksissa on kirjauksia, joissa työaikojen sijoittaminen on kytketty vuonna 1998 voimassa olleeseen lainsäädäntöön. Loma-aikojen siirtäminen muodostaisi siis ristiriidan perusopetuksen järjestäjää velvoittavien normilähteiden välille. Opetuksen järjestäjän on pystyttävä varmistamaan, että se toimii sekä lainsäädännön että työehtosopimuksen mukaisesti siirtyessään ehdotettuun uudistetun perusopetuslain ja -asetuksen mukaiseen rytmiin. Opetuksen järjestäjälle ei myöskään saa syntyä ylimääräisiä palkkakustannuksia perusopetuslain ja -asetuksen noudattamisesta.  

Muistiossa on todettu, että muutokset loma-ajoissa edellyttäisivät opettajien työaikojen uudelleen sopimista. Varmuus peruskoulun toiminnan järjestämisen lainmukaisuudesta myös työehtosopimusvelvoitteet huomioiden ei voi jäädä kuitenkaan sen varaan, pääsevätkö sopijaosapuolet yhteisymmärrykseen työehtosopimustekstien päivittämisestä. Myöskään opetuksen järjestäminen toiminnan kannalta järkevästi (esimerkiksi peruskoulu ja lukio samassa rytmissä) ilman ylimääräisiä kustannuksia ei voi jäädä riippuvaiseksi tästä. Vaikutukset työehtoihin ja työehtosopimuksiin on siis selvitettävä riittävällä tarkkuudella, jotta työnantajaa velvoittavien normilähteiden välille ei syntyisi ristiriitaa, eikä tästä ristiriidasta riskiä opetuksen järjestäjää sitovien määräysten rikkomisesta taikka ylimääräisistä palkkakustannuksista.  

Vaikka perusopetuslain ja -asetuksen muutokset johtaisivatkin työehtosopimusmääräysten päivityksiin peruskoulujen osalta, haastavaksi kysymykseksi nousisi edelleen opetuksen järjestäminen niissä oppilaitoksissa, joihin kyseiset lakimuutokset eivät ulottuisi ja jotka saattaisivat tällöin jäädä mahdollisten työehtosopimuspäivitysten ulkopuolelle. Tästä yksi esimerkki on oppilaitokset, joissa toimii sekä peruskoulu että lukio. Lukioiden osalta työpäivien sijoittelun voisi ainakin väittää säilyvän nykyisessä rytmissä työehtosopimusmääräysten nojalla. Näin peruskoulun ja lukion opetus jouduttaisiin mahdollisesti toteuttamaan eri rytmissä, mikä haastaa opetuksen järjestäjiä – erityisesti, koska opettajilla voi olla opetusta sekä peruskoulussa että lukiossa. Luonnollisesti haasteet ulottuisivat myös muun kuin opetushenkilöstön työ- ja loma-aikoihin. 

Sivistysala ry korostaa, että mahdolliset loma-aikojen muutokset tulee toteuttaa niin, ettei niistä aiheudu alalle ylimääräisiä kustannuksia. 

3. Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla? 

Sivista tunnistaa esityksen mahdolliset vaikutukset perheille sekä elinkeinoelämälle.  

Perheiden kannalta myönteisenä vaikutuksena on pidetty sitä, että kevätlukukauden jatkuessa pidemmälle nykyistä useammalla olisi mahdollisuus jäädä lomalle yhtä aikaa tai lähempänä lasten loman alkua. Toisaalta on tuotu esiin huhtikuulle ehdotetun ylimääräisen lomaviikon haaste työssäkäyvien huoltajien lomien yhteensovittamisen kannalta. 

Elinkeinoelämän kannalta on tuotu esiin kotimaan matkailukauden jatkuminen elokuulle, mikä osaltaan voisi tarjota mahdollisuuden kehittää Suomen vetovoimaa myös kansainvälisten matkailijoiden näkökulmasta. Lisäksi yhdenmukaisempi lomarytmi keskeisten vienti- ja kilpailijamaiden kanssa voisi sujuvoittaa vientimarkkinoilla toimivien yritysten toimintaa.  Näillä voisi olla myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. 

4. Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?  

Sivista ei vastusta siirtoa, mutta toteaa, että loma-aikojen mahdolliset muutokset tulee kuitenkin toteuttaa niin, että otetaan huomioon vaikutukset koko koulutusketjuun. Lomien siirtämisestä ei myöskään saa aiheutua alalle ylimääräisiä palkkakustannuksia. 

5. Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa? 

Sivista ei vastusta siirtoa myöskään tällä toimintatavalla, mutta toteaa, että loma-aikojen mahdolliset muutokset tulee kuitenkin toteuttaa niin, että otetaan huomioon vaikutukset koko koulutusketjuun.  Koulutyön painopiste siirtyisi selkeästi kevätlukukaudelle, minkä vaikutuksia oppijoiden hyvinvointiin tulisi arvioida ja seurata. Lomien siirtämisestä ei tässäkään mallissa saa aiheutua alalle ylimääräisiä palkkakustannuksia. 

6. Muut mahdolliset huomiot 

Ei lausuttavaa. 

Helsingissä ​30.6.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Lisätietoja:

Annakaisa Tikkinen​, johtava ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​, ​annakaisa.tikkinen@sivista.fi​, puh. ​+358403566082​
Maria Äimälä-Lindfors, työmarkkina-asiantuntija, maria.aimala-lindfors@sivista.fi

Sivistysala ry tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Edustamme yli 450 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 71 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.