Hallituksen esitys taiteen perusopetuslaista​

​​Sivistysvaliokunnalle

Asia: ​Hallituksen esitys taiteen perusopetuslaista​ 

Viite: ​HE 115/2026 vp ​  

Sivistysala ry (Sivista) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta sivistysvaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi taiteen perusopetuksesta on monin osin selkiytynyt ja kehittynyt lausuntokierrokselle lähetetyn työryhmän esityksen jälkeen. Esityksessä on kuitenkin vielä merkittäviä tarkasteltavia asioita, joihin valiokunnan olisi hyvä ottaa kantaa: 

• Taiteen perusopetus tulisi edelleen määritellä ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitetuksi varhaisiästä lähtien. Ehdotettu alle 18-vuotiaiden etusijalle asettaminen opiskelijavalinnassa ei ole perusteltu, ellei määritelmää tarkisteta. 

• Aikuisilta ja nuorilta tulisi voida periä eri suuruisia oppilasmaksuja. 

• Oppilaitokselle tulee antaa oikeus keskeyttää opetus maksamattoman maksun vuoksi. 

• Arvonlisäveron kompensaatio ei kohdennu sen maksaneelle oppilaitokselle. 
  

  1. Taiteen perusopetuksen tulisi edelleen olla ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua 

Hallituksen esitys poistaisi voimassa olevan lain tarkoitussäädöksen, jonka mukaan taiteen perusopetus on “ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta”. Sivista katsoo, että laissa tulisi edelleen säätää, että julkisin varoin rahoitettu taiteen perusopetus on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille varhaisiästä alkaen. 

Sivistysala toteaa, että oikeus kulttuuriin kuuluu kaikille, elinikäinen oppiminen on tärkeää ja kaiken ikäisille on hyvä tarjota mahdollisuuksia oppia taiteita. Julkisen rahoituksen niukkuustilanteessa on kuitenkin perusteltua, että verovaroin rahoitetut koulutuspanostukset kohdistuvat ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin. Lainsäädännössämme on katsottu perustelluksi rajata tai merkittävästi kohdentaa tiettyjä koulutusmuotoja tietyille ikäryhmille: Varhaiskasvatus on tarkoitettu lapsille, jotka eivät ole vielä oppivelvollisuusikäisiä. Perusopetus, joka kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, on säädetty pakolliseksi 7–18-vuotiaille. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta koskee perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita. 

Myös perusopetus-termi puoltaa ajatusta lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta. Perusopetus-sanaa käytetään muutoin lapsuus- ja nuoruusiässä suoritettavasta 9-vuotisesta perusopetuksesta (peruskoulu), jossa kysymys on perustietojen ja -taitojen omaksumisesta sekä valmentamisesta myöhempään elämään. Lapsiin ja nuoriin erityisenä kohderyhmänä viittaavat hallituksen esityksessä myös oppilas-termin käyttö (vrt. perusopetuslaki) sekä tavoite edistää oppilaiden mahdollisuuksia hakeutua eri taiteenalojen jatko-opintoihin. Sivista kiinnittää huomiota myös siihen, että HE:n ulkomaisen lainsäädännön arvioinnista käy ilmi, että kaikissa verrokkimaissa taiteiden opetusjärjestelyt koskevat lapsia ja nuoria. 

Apulaisoikeusasiamies on ottanut päätöksessään 6832/2017 kannan, että voimassa olevan lainsäädännön puitteissa taiteen perusopetuksen toimijat eivät voi itse asettaa oppilaaksi otettaville ikärajoja.  Asia on hallituksen esityksessä ratkaistu siten, että ehdotetun lain 13 §:ssä mahdollistettaisiin alle 18-vuotiaiden hakijoiden asettaminen etusijalle. Tällöin paikkoja voitaisiin täyttää ikärajan ylittäneillä, jos tilaa on. Lainsäädännön eheyden näkökulmasta on kyseenalaista, onko perustuslain 6 §:n syrjintäkiellon kannalta tämä hallituksen esityksessä ehdotettu ikäraja riittävästi perusteltu, ellei toiminnan tarkoitusta ole määritelty ikärajaa tukevalla tavalla. Hallituksen esityksessä on esitetty perusoikeuksiin liittyvät perustelut ikään pohjautuvalle erottelulle, mutta niitä ei ole hyödynnetty toiminnan tarkoituspykälän osalta. 

Ehdotettu sääntely on jo ehtinyt aiheuttaa hämmennystä oppilaitoksissa, jotka järjestävät sellaisia lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa kuten vauvamuskareita, lasten taide- tai musiikkikerhoja sekä leiritoimintaa. Vaikka teknisesti ottaen kyse ei tällöin olisi taiteen perusopetuksesta vaan ”muusta maksullisesta toiminnasta” (HE s. 14), järjestämisluvalla toimivat oppilaitokset ovat kohdentaneet resursseja toimintaan lainsäädännöllä määritellyn tehtävän perusteella. Oppilaitosten näkökulmasta jää epäselväksi, olisiko toiminnan suuntaaminen näin jatkossa TPO-lain mukaista. Sivistysala toteaa, että määritelmä siitä, mikä toiminta on taiteen perusopetusta, on ensisijaisesti opetussuunnitelmakysymys. Varhaisiän taidekasvatuksen turvaamiseksi tarvitaan sivistysvaliokunnan kannanottoa.  

Sivistan käsitys on, muotoilu TPO:n kohdentumisesta ”erityisesti lapsille ja nuorille varhaisiästä alkaen” ei estäisi aikuisväestön sivistyksellisten oikeuksien toteutumista ja elinikäistä oppimista, vaan kohdentaisi julkisesti rahoitettua perusopetusta ja ohjaisi oppilaitosten toiminnan suunnittelua määrittelemällä ensisijaisen kohderyhmän. Aikuisten taiteiden harrastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tarjotaan mahdollisuuksia myös vapaassa sivistystyössä, ja että useilla taiteenaloilla on myös kaupallisia toimijoita. 

Esitämme, että: 

• Sivistysvaliokunta lisää lain tarkoituspykälään kirjauksen koskien taiteen perusopetuksen luonnetta ”erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitettuna koulutuksena varhaisiästä alkaen”. 

2. Maksujen määräytymisestä 

Hallituksen esityksessä ei oteta riittävällä tavalla kantaa oppilasmaksujen perusteisiin tai yksityiskohtiin. Oppilaitoksissa maksuja on saatettu porrastaa ikäryhmän mukaan, myöntää erimittaisia opinto-oikeuksia tai maksuista on tehty poikkeuksia myöntämällä vapaaoppilaspaikkoja. Osa toiminnasta on katsottu ns. avoimeksi opetukseksi, joka ei ole valtionosuuksien piirissä ja josta peritään korkeampia maksuja sekä arvonlisävero. Koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta ja julkisen talouden tilanne huomioon ottaen valtionosuusrahoitus olisi perusteltua suunnata ensisijaisesti lasten ja nuorten koulutukseen, jossa taiteen perusopetukselle asetetut tavoitteet, mukaan lukien hakeutuminen ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen, voivat toteutua täysimääräisesti. Aikuisilta tulisi voida periä kustannuksia vastaava hinta taiteen perusopetuksesta selkein lakiin perustuvien kriteerien nojalla. Aikuisilta perittävä korkeampi maksu voisi joissakin oppilaitoksissa mahdollistaa lasten ja nuorten opetuksen hinnan pitämisen edullisena. Hallituksen esityksen puitteissa jää kyseenalaiseksi, voitaisiinko näin jatkossa toimia.  

Kysymyksen vakavuutta oppilaitoksille nostaa merkittävästi se, että henkilöstölle ehdotetaan säädettäväksi uusi rikosoikeudellinen virkavastuu opiskelijaksi ottamista ja maksuja koskevissa päätöksissä. Asiassa ei saa jäädä tulkinnanvaraa. Valiokunnan on tärkeää ottaa kantaa maksujen määräytymistä koskeviin kysymyksiin. 

Tällä hetkellä oppilaitoksella ei ole lakiin pohjautuvaa oikeutta keskeyttää oppilaan opetusta, vaikka maksut olisivat maksamatta. Sivistysvaliokunnan tulisi lisätä lakiin säännökset siitä, millä edellytyksillä opiskeluoikeus voidaan keskeyttää tai päättää maksujen laiminlyönnin perusteella. Muita opetuksen keskeyttämisen edellytyksiä voisivat olla vakava häiriökäyttäytyminen tai turvallisuuden vaarantaminen. Tällöin on myös tarkasteltava, miten oppilaan kuuleminen ja muutoksenhaku tällöin järjestetään.  

Edellä esitetyn perusteella Sivista esittää, että: 

• Sivistysvaliokunta tarkastelee oppilasmaksuja koskevaa pykälää ja tekee tarvittavat lisäykset mahdollistaen maksujen porrastamisen ja ottaa kantaa muihin maksujen määräytymisen ja opinto-oikeuden kriteereihin.  

• Oppilasmaksun maksaminen kirjataan oppilaan velvollisuudeksi ja oppilaitoksella on oikeus keskeyttää opetus, jos maksua ei makseta. 

3. Kunta järjestäjänä ja yksityiset taiteen perusopetusta toteuttavat oppilaitokset 

Esityksessä on luotu uusi selkeä malli tilanteeseen, joissa joillakin alueilla on toiminut oppilaitoksia ilman järjestämislupaa mutta kunnan kanssa yhteisymmärryksessä. Jatkossa järjestäjänä voisi toimia omalla päätöksellään kunta, mutta yksityinen oppilaitos voisi toteuttaa toimintaa sopimusperusteisesti kunnan hyväksymän opetussuunnitelman puitteissa. 

Sivista tuo esille, että näiden oppilaitosten osalta on mahdollista, että kunta ei ota järjestämisvastuuta tai tee sopimusta. Tämä tarkoittaisi, että jatkossa kyseisen oppilaitoksen toimintaa ei enää voitaisi kutsuta taiteen perusopetukseksi, siihen ei tulisi valtionosuusrahoitusta ja oppilaitoksesta tulisi samalla alv-velvollinen. Tällöin opetuksen hinta nousee. 

4. Arvonlisäverokohtelun korjaaminen 

Sivista kiinnittää huomiota taiteen perusopetuksen rahoitukseen liittyvään ALV-käytäntöön. Asiasta säädetään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (32 §). Hallituksen esitys ei sisällä ehdotusta arvonlisäverokompensaation muuttamista samanlaiseksi kuin yliopistoilla, korkeakouluilla ja ammatillisessa koulutuksessa. Taiteen perusopetuksen ALV-kompensaatio ei ota huomioon oppilaitosta, joka on maksanut arvonlisäveron, vaan veroa vastaava summa palautuu jaettavaksi kaikille oppilaitoksille.   Sivista pitäisi oikeudenmukaisena käytäntönä sitä, että taiteen perusopetuksen ALV-kompensaatio maksettaisiin koulutuksen järjestäjille kunkin viimeisen hyväksytyn tilinpäätöksen perusteella euro eurosta -periaatteella. Sivista ehdottaa, että sivistysvaliokunta muuttaa hallituksen esitykseen sisältyvän rahoituslain (1705/2009) 32 §:n vastaamaan ammatillista koulutusta koskevaa 32 i §:ää. Muutoksella ei olisi vaikutusta valtiontalouden kokonaisuuteen.

Helsingissä ​1.9.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Paula Tuovinen​, ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​
​paula.tuovinen@sivista.fi​, puh. ​+358503034873​ 

Sivistysala ry tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Edustamme yli 450 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 71 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.