Viivi Seirala: Taideharrastuksen positiiviset vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaan

Nyt jos koskaan tulee huolehtia siitä, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä pitkäjänteisen ja ammattimaisesti toteutetun taideopetuksen- ja kasvatuksen pariin. Taiteen perusopetukseen osallistumisella on lukuisia positiivisia vaikutuksia taiteenalan taitojen ja taidesuhteen syntymisen lisäksi. Tämä käy ilmi Taiteen perusopetusliiton hiljattain julkaisemasta Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -kyselyselvityksen raportista. Käytössämme on ensimmäistä kertaa laaja aineisto taiteen perusopetuksen oppilaiden näkemyksistä harrastuksensa vaikutuksista elämän eri osa-alueilla. On ollut ilo lukea oppilaiden kokemuksista ja nähdä, miten syvä merkitys harrastuksella heidän elämässään on. 

Eri puolilta maata kyselyyn vastanneesta, lähes 2 000:sta taiteen perusopetuksen yhdeksän eri taiteenalan eri ikäisestä oppilaasta, 99 prosenttia koki saavansa iloa oppimisesta. Vastanneista 97 prosenttia koki tulevansa harrastuksessaan hyväksytyksi sellaisena kuin on, 98 prosentin mielestä harrastuksesta tulee hyvä mieli ja 93 prosenttia koki, että saa käyttää harrastuksessaan mielikuvitustaan. Haasteiden kohtaamisesta ja itsetunnon kehittymisestä koetaan olleen apua myös muun muassa koulussa, työelämässä ja muissa harrastuksissa. Alle 16-vuotiaista vastaajista 83 prosenttia oli saanut uusia kavereita ja tätä vanhemmista 86 prosenttia.

Vastaukset osoittavat myös, että taideharrastuksen merkitys koetaan merkittäväksi oman identiteetin rakentumiselle. 

”Olen oppinut ja kehittynyt hyvin monissa taidoissa. Erityisesti rohkeuteni ja itsevarmuuteni on kasvanut.” ”Teatteritunneilla ollaan opeteltu käsittelemään ja ilmaisemaan tunteita ja eri näkökulmia ja koen, että olen niiden näyttelemisen yhteydessä oppinut myös omasta elämästäni.” 

Taideharrastus parantaa stressinsietokykyä ja innostaa liikkumaan 

Vastaukset osoittavat taideharrastuksen parantavan stressinsietokykyä ja toimivan arjessa palauttavana tekijänä. Taideharrastuksen koettiin myös lisäävän sinnikkyyttä ja epäonnistumisen sietämistä.

”Kun keskitytään siihen, mikä meni hienosti ja onnistui, tulee olo, että tehdään yhdessä ja ollaan samaa porukkaa. Jos joskus ollaan erimieltä, niin kaikki osaa kertoa paremmin, mikä harmittaa ja asiat selviää.” ”Uusi kappale tuntuu usein jopa mahdottomalta. Mutta kun sen oppii, siitä tulee tosi hyvä mieli.” 

Tanssin, sirkustaiteen ja mediataiteen harrastajat kokivat liikkuvansa harrastuksen takia enemmän kuin ilman sitä. Vähemmän liikunnallisiksi koettujen taiteenalojen harrastajat kertoivat muun muassa matkojen kulkemisen ja esimerkiksi painavan soittimen kuljettamisen lisäävän arkiliikuntaa ja lihasvoimaa. Harrastus myös innosti lähtemään liikkeelle kotoa.  

”Sanataideharrastuksessa ei tehdä fyysisiä asioita. Mutta yksi viikoittainen kävely- tai pyöräreissu jäisi luultavasti tekemättä ilman harrastusta.” ”… mikäli en harrastaisi istuisin sohvalla ja tuijottaisin Youtubea.” 

Kyselyaineisto on kerätty keväällä 2024 ja tulokset julkaistiin saman vuoden syyskuussa. Taiteen perusopetusliitto toteutti kyselyn yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa Kansalaisfoorumin ja sen jäsenjärjestöjen luoman mittariston avulla. Mittaristo koostuu viiteen eri osa-alueeseen jaetuista väittämistä. Niiden avulla mitataan kulttuuriharrastamisen psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia, oppimiseen ja yhteisöön liittyviä vaikutuksia sekä fyysisiä vaikutuksia. Vuonna 2022 valmistunutta mittaristoa rakennettaessa on hyödynnetty kulttuurihyvinvoinnista tehtyä kansainvälistä ja suomalaista tutkimusaineistoa. 

Selvityksen tulokset osoittavat kirkkaasti, miksi taiteen perusopetukseen ja sen eri taiteenalojen opetukseen kannattaa satsata. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa laajalle ja vaikuttavat oppilaiden elämässä nyt ja pitkälle tulevaan.