Taiteen perusopetuksessa syvennetään peruskoulussa opittavaa luovan ajattelun taitoa

Miten peruskoulu vastaa maailman muutoksiin? Miten perusopetuksen järjestämisen edellytykset varmistetaan yhteiskunnan muuttuessa? Näiden kysymysten äärellä ollaan opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä peruskoulun kehittämistyössä. Työryhmät julkaisevat työnsä tuloksia ensi kevään aikana. Sivista on ollut tässä työssä mukana ja aloittaa juttusarjan, jossa kuulemme eri jäsenryhmien näkemyksiä perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Tässä jutussa haastattelimme Oulunkylän yhteiskoulun rehtori Mirva Lindströmiä ja Kauniaisten musiikkiopiston rehtori Satu Robergia. 

Mikä on mielestäsi peruskoulun tärkein tehtävä? Miten tämän toteutuminen näyttäytyy mielestäsi tällä hetkellä?​

 Mirva: Voi kuulostaa korulauseelta, mutta tärkein tavoite on hyvän elämän tavoittelu. Se, että nuori saa peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, joilla on mahdollista tavoitella hyvää elämää ja vastata tulevaisuuden haasteisiin, tavoitella omia unelmiaan. Suomalaisessa peruskoulussa hyvää on persoonan monipuolinen kehittäminen, ei vain akateemisten tietojen, vaan laajempien tietojen ja taitojen sekä käytännön asioiden oppiminen. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa kotitalous.  

 Satu: Pidin Mirvan vastauksesta. Peruskoulun tehtävä on laajempi kuin ennen. Maailmassa on uusia haasteita, joihin emme aikaisemmin ole törmänneet. Peruskoulu on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Se valmistaa lapsia ja nuoria tulevaisuuden maailmaan, kasvamaan demokraattisiksi toimijoiksi. Tätä pitää vaalia, koska se ei ole itsestään selvää. Oleellisia ovat myös hyvinvointitaitoihin liittyvät arjenhallintataidot. Turvallinen, tasa-arvoinen sivistykseen perustuva peruskoulutus, joka tukee lasten ja nuorten kasvua vastuullisiksi ihmisiksi, on mielestäni tärkeää. 

 Mirva: Nostit esiin oleellisia asioita. Keskustelin asiasta nuoren opettajamme kanssa, ja hänen mukaansa sosiaalisten taitojen kehittäminen on entistä tärkeämpää. Siihen liittyy niin joukkoon kuuluminen ja kyky toimia ryhmässä, itsensä arvostaminen ja toisten kunnioittaminen.  Peruskoulu on loistava paikka oppia näitä taitoja.  Toivoisin, että peruskoulussa olisi mahdollista keskittyä perustietojen ja -taitojen opettamiseen sekä kasvatustyöhön. Emme kaipaa uusia tavoitteita, vaan työskentelyrauhaa, kehitämme kyllä toimintaamme omista lähtökohdistamme. Kun meillä on riittävän hyvä perusrahoitus ja ymmärrys keskeisistä vaadittavista perustiedoista ja -taidoista, niin sillä pääsemme pitkälle. Nykymaailmassa vain muutos on varmaa, ja kun perusteet ovat kunnossa, voi selättää haasteita ja menestyä. 

 Satu: Peräänkuulutan pitkäjänteisyyttä, oppimisen ja opettamisen rauhaa. Muutosten rytmi on kova, koulun pitäisi olla rauhallinen paikka oppia.  

 Millaisia yhteiskunnan muutosvoimia peruskoulun kehittämisessä pitäisi huomioida?​

 Satu: Taidekasvatuksessa näemme muutoksen. Meille tulee jonkin verran alakouluikäisiä oppilaita, joilta puuttuvat hienomotoriset taidot. Keskittymiskyky on usein myös kadoksissa. Erilaiset neurokirjot ilmenevät selkeämmin. Taidekasvatuksessa pystymme tukemaan näitä lapsia ja nuoria eri tavoin. Yhä voimakkaammin korostuu myös tarve luovaan ajatteluun substanssitaitojen lisäksi. Kuten Mirva totesi, vain muutos on varmaa. Meidän pitäisi saada lapset ymmärtämään, että epävarmuus on uusi normaali, mutta on tärkeää oppia, miten sitä voi hallita. Perusopetus antaa tässä pohjan, jota voimme taiteen perusopetuksen puolella vahvistaa. 

 Mirva: Satu kuvasi asiaa kattavasti. Epävarmuuden sietäminen on voimakkaan muutoksen aikana tärkeää. Pitää vahvistaa lasten ja nuorten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja toivosta pitää puhua enemmän. Ajattelun taidot ovat kaikkien perustietojen ja -taitojen taustalla. Meillä on lukuvuoden teemaksi valittu ”aivoni ajattelevi” ja käsittelemme teemaa eri oppiaineissa. Muutosvoimista näen, että digitalisaatio on sekä uhka että mahdollisuus. Haluamme vahvistaa kriittisen ajattelun taitoa. Kun omaa hyvät perustiedot ja ajattelun taidot, pystyy vastaamaan muutosten tuomiin haasteisiin. Koulussa ajattelun vaivannäkö on keskiössä. 

 Millaisia yhteistyön mahdollisuuksia näet peruskoululla ja taiteen perusopetuksessa?

 Mirva: Olemme musiikkipainotteinen koulu ja arvostamme korkealle taiteen perusopetuksessa tehtävää työtä. Musiikkiryhmämme tekevät yhteistyötä ja on vaikea ajatella taiteen perusopetusta erillisenä toimintana.  

 Satu: Olette tehneet uraauurtavaa työtä Suomen musiikkikoulutuksessa. Taiteen perusopetuksen yhteistyö on toisenlaista niiden koulujen kanssa, missä ei ole painotettua opetusta. Helsingissä on ollut keskustelua, että painotettua opetusta ei tarvita. En voi ymmärtää tällaista ajattelua, kun tiedetään painotetun opetuksen hyödyt. Sitä tulee ennemmin lisätä, on kyse sitten luonnontieteestä, musiikista tai urheilusta. Niissä lukioissa, joissa tehdään musiikkidiplomeja, yhteistyö on todella konkreettista, voimme esimerkiksi hyväksi lukea opintoja osaksi päättötyötä, meillä on yhteisiä konsertteja ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetuksen yhteistyön konkreettinen malli koskettaa alueita, joissa ei ole saatavilla ammattimaista ja laadukasta taidekasvatusta. Jatkumoa tulisi vahvistaa varhaiskasvatuksesta peruskouluihin, pystymme tekemään yhteistyötä juuri niillä alueilla, joissa ei ole siihen resursseja.