Aleksi Sandroos: EU:n kilpailukyky ja turvallisuus vaatisi panostuksia sivistykseen, koulutukseen ja TKI-toimintaan

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkaisi uuden komission salkkujaon tiistaina. Suomen komissaariehdokas Henna Virkkunen (teknologia, turvallisuus ja demokratia) sai elinkeinoelämän kannalta mielenkiintoisen varapuheenjohtajan tehtävän ja salkun. Sivistysalan näkökulmasta katseet kannattaa kääntää myös kahden komissaariehdokkaan, Romanialaisen Roxana Mînzatu (osaaminen ja koulutus) sekä bulgarialaisen Ekaterina Zaharieva (tutkimus ja innovaatiot), suuntaan. 

Sivistysalan on pidettävä eurovaaliviesteistään ääntä edelleen, kun uuden komission ohjelmaa luodaan. Von der Leyenin julkaisemia poliittisia suuntaviivoja 2024-2029 tarkastellessa ei tarvitse olla liian huolissaan. 

Suuntaviivojen keskeisimmät viestit sivistysalan näkökulmasta 

Kilpailukyky ja sen vahvistaminen näyttäisi olevan EU:n toiminnan keskiössä tulevalla kaudella.  

Sivistysalaa tarkastellessa suuntaviivoissa halutaan nostaa tutkimus ja innovointi EU:n talouden keskiöön, koska se nähdään taloutta uudistavana voimana. TKI-toiminnassa näkökulmamme on korostaa laatua ja vaikuttavuutta. Tällä saralla me pärjäämme Suomessa hyvin. 

Osaamisvaje tunnistetaan poliittisissa suuntaviivoissa ja Draghin raportissa EU:n keskeiseksi haasteeksi. Tähän lääkkeenä esitetään osaamisunionin perustamista. Osaamisunionia kehittäessä tulee huomioida elinikäisen oppimisen haasteet koko Euroopassa. Myös osaamistarpeiden huomioiminen sekä jouhevampi osaamisen tunnustaminen korostuu. Nämä ovat haasteita, joihin on löydettävä yhdessä ratkaisuja. 

Eurooppalaisia yliopistoalliansseja korostetaan suuntaviivoissa uusien lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja pitovoiman lisäämiseksi. Tämä on tärkeä tavoite, mikäli haluamme pärjätä huippututkimuksen saralla globaalissa kilpailussa Aasialle ja Pohjois-Amerikalle. Tämän lisäksi EU:n tulisi löytää ratkaisu, millaista osaamista ja työvoimaa tarvitsemme Euroopan ulkopuolelta huippuosaajien lisäksi. 

Riittääkö raha? 

Vaikka Euroopassa tuntuisi olevan vahva tuki von der Leyenin yleislinjalle, saattavat poliittisen suuntaviivat jäädä vain kauniiksi sanoiksi sinikultaiselle paperille. Euroopassa näyttää olevan edelleen vahva konsensus siitä, että taloudelliset resurssit kohdistetaan koheesioon, maatalouteen ja turvallisuuteen. Rahamäärä ei näyttäisi EU:n budjetissa roimasti kasvavan.  

Lupaukset tutkimuksen ja innovoinnin nostamisesta talouden keskiöön saattavat jäädä monien muiden tärkeiden prioriteettien taakse, vaikka Euroopan unionin kilpailukyky ja turvallisuus vaatisi panostuksia sivistykseen, koulutukseen ja TKI-toimintaan. 

Sivistysalan tulee tehdä hartiavoimin töitä, että edes nykyiset resurssit säilyvät, kun esimerkiksi seuraavaa tutkimus- ja innovointialan puiteohjelmaa luodaan.