Suomen koulutustoimijat ovat maailmalla haluttuja yhteistyökumppaneita – teemme mitä lupaamme

Millaisia kansainvälistymispalveluita OPH:lla on ja millaista apua on tarjolla? 

Suurin osa OPH:n kansainvälisestä työstä painottuu Erasmus+-ohjelmaan ja koulutusalalle tarjottavaan tukeen sekä hanketoimintaan.  Opetushallitus jakaa vuosittain 70–80 miljoonaa euroa alan kansainvälisyyttä edistäviin hankkeisiin. 

Toinen tärkeä kansainvälisyyden muoto ovat yksilöapurahat, joilla voidaan tukea suomalaisten opiskelijoiden työskentelyä ulkomailla. Niiden suosio on kasvanut hurjasti mm. Suomen huonohkon työllisyystilateen vuoksi  

Kolmas tärkeä kansainvälistymisen muoto on EU Global Gateway -kehitysyhteistyö. Se on kasvanut parin vuoden aikana huimasti. Toiminnan keskiössä on kehitysyhteistyö Sahran etelänpuoleisen Afrikan maiden kanssa. Useita hankkeita on meneillään esimerkiksi opettajankoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä yhteistyömaiden opetusministeriöiden toiveiden mukaan myös muussa koulutuksen kehittämisessä. EU Global Gateway on rahoitusinstrumenteista vähiten tunnettu Suomessa ja se näkyy vähäisenä osallistumisena esimerkiksi hankintojen kilpailutuksiin. Toivomme, että sitä osaamista kehitettäisiin ja siihen tarvitaan myös alussa henkilöresursseihin investointia. Opetushallitus järjestää osaltaan koulutusta, tukee ja auttaa mahdollisuuksien hyödyntämisessä.  

Tämänkin ohjelman kohdalla on hyvä muistaa, että Suomen koulutustoimijat ovat todella haluttuja kumppaneita kansainvälisissä hankkeissa, tälläkin hetkellä on kolme hankevalmistelua jonossa odottamassa. 

Opetushallituksen hedelmällinen ja tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö perustuu siihen, että meillä on pitkäjänteisen työn tuloksena syntyneet verkostot ja erittäin läheiset suhteet vastaaviin kansallisiin toimistoihin Euroopassa. Olemme tehneet vuosien ajan töitä yhteistyön eteen ja nykyään aloitteet tulevat usein kumppaneiltamme ulkomailta.  

Yksittäisenä esimerkkinä tärkeästä yhteistyöstä on Ukraina-hanke, joka on ulkoministeriön rahoittama ja jota me koordinoimme.  Hankkeen tarkoitus on ammatillisen koulutuksen kehittäminen, jossa saamme muun muassa ukrainalaisia ammatillisten oppilaitosten opettajia ja rehtoreita tutustumaan Suomen järjestelmään. Hankkeeseen osallistuu Suomesta mm. HAMK. 

Meillä on aina intressissä saada suomalaisia toimijoita ja osaamista kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Suomi on koko ajan mukana suunnittelussa! Verkostojen vahvistamista tehdään toki muuallakin ja mm. kansalliset asiantuntijat Brysselissä tekevät hyvää työtä Suomen eteen.  

Haluan vielä korostaa, miten aktiivinen ja tunnettu Suomi koulutusalan globaalissa yhteistyössä on. Suomea pyydetään mukaan koska muualla nähdään Suomen koulutuksen arvo. Ja omalla toiminnallamme varmistamme, että olemme jatkossakin mukana. Meidät tunnetaan siitä, että teemme mitä lupaamme. 

Miten suomalaiset oppilaitokset ovat hyödyntäneet kansainvälisiä mahdollisuuksia, erityisesti EU-rahoittamia hankkeita? Onko sen suhteen vielä kehitettävää? 

Tilanne on hyvä, mutta kaikkia instrumentteja ei ole vielä hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, kuten aiemmin kerroin. Joskus on kyse osaamisvajeesta, miten rahoitusta haetaan. Lisäksi on syytä muistaa, että kansainvälinen hanketoiminta vaatii alussa investointeja ja resursseja. Toisilta oppimista kannattaakin tehdä, jotta ymmärtää, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon. 

Tarvitaan myös henkilöstön havahtumista asian tärkeydestä. Sen lisäksi luonnollisesti johdon sitoutumista, aktiivista kouluttamista ja tiedottamista. Kansainvälinen yhteistyö ei tapahdu hetkessä. 

Olen toiveikas, että meillä Suomessa ymmärretään, mitä mahdollisuuksia kansainvälisyys tuo. Se on myös yksi selviytymisen ja menestymisen keino, että tehdään kansainvälisesti. Näen sen voimavarana ja voimana. Totuushan on, että koko meidän toimintaympäristömme on muuttunut kansainväliseksi.