Uutishuone
Sivistan EU-vaikuttaminen vahvistuu
Eurooppalainen vaikuttaminen on yhä tärkeämpi osa Sivistan työtä, vaikka EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa koulutuspolitiikassa. Työvoimapolitiikka ja tutkimusrahoitus luovat kuitenkin merkittäviä linkkejä koulutukseen.
Eurooppalaisen vaikuttamisen merkitys kasvaa Sivistan työssä koko ajan. Eurooppalaisesta vaikuttamisesta tekee kuitenkin haastavaa se, että Euroopan unionilla ei ole suoraa toimivaltaa koulutusasioissa.
– Koulutuspolitiikka on jäsenmaiden asia ja EU:lla on vain tukeva rooli. Silti koko ajan tapahtuu paljon. EU:lle kuuluu työvoimapolitiikka, ja osaavan työvoiman saannilla on tietenkin merkittävä linkki koulutukseen. Samoin tutkimuksen ja innovaatioiden rahoituksessa EU on erittäin tärkeä toimija, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, joka on myös EFEEn (European Federation of Education Employers) hallituksen jäsen.
Sivistan tärkein väylä eurooppalaiseen yhteistyöhön on kattojärjestö EFEE. Lisäksi Sivista on ryhtynyt pilotoimaan jäsenten EU-asiantuntijoiden verkostoa uutena toimintamuotona. Muutama tapaaminen on jo pidetty, ja vuonna 2026 toimintaa vakiinnutetaan ja vahvistetaan.
EFEE-yhteistyö keskeistä vaikuttavan koulutuspolitiikan kehittämisessä
EU-komissio ylläpitää virallista työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelua, joka tunnetaan sosiaalidialogin nimellä. Koulutussektorista vastaa EFEE yhdessä opettajajärjestö ETUCEn kanssa. Näissä puitteissa toteutetaan myös yhteishankkeita, joista muutamia ovat olleet opetusalan stressitekijöiden analysointi (ApresCovid-hanke) ja ammatillisen opettajan uran vetovoimaa koskeva työ.
EFEE on yksi Euroopan parlamentin koulutusta ja tutkimusta koskevan yhteistyöryhmän (Intergroup) vetäjistä. Järjestö osallistuu myös EU:n ja kansainvälisten organisaatioiden konsultaatioihin, korkean tason tapahtumiin ja asiantuntijaryhmiin.
– EFEEn kautta tehtävä yhteistyö jäsenten, viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa on keskeistä vaikuttavan koulutuspolitiikan ja käytäntöjen kehittämisessä, Uusitalo kertoo.
Yksi järjestön monivuotinen toimintamuoto on koulutuksen johtamisen ELNE-verkosto. Siinä mukana ovat opettajat, rehtorit, opiskelijat ja vanhemmat.
– ELNE-verkoston kautta olemme päässeet esittelemään myös Suomessa luotuja koulutuksen, johtamisen ja yhteisöllisyyden innovaatioita, kuten Ammattiopisto Luovin yhteisöllinen toimintamalli, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun yhteisopettajuus-hanke sekä Liiketalousopisto Perhon Green City Farm -oppimisympäristö (ELNE Journal 1), Uusitalo mainitsee.
Sivista on ollut mukana ELNE-verkoston ohella kahdessa hankkeessa, joista yksi ovat helmikuussa julkaistavat suositukset akateemisen ja yritysuran yhdistämisestä.
– Suomalainen työelämäprofessori-malli on ollut hankkeelle tärkeä esimerkki sekä ensi vuonna käynnistyvä sivistysalan varautumista koskeva yhteistyö. Näille molemmille yhteistä onkin se, että Suomi on yhteistyössä mielestäni enemmän antajan kuin saajan puolella – meillä on kehitetty paljon hyviä toimintatapoja, joista muut haluavat oppia.
