Heikki Kuutti Uusitalo: Tutkimusrahoituksen strategiset valinnat ovat välttämättömiä

Suomi on asettanut yhteisen tavoitteen, että nostamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. 

Tämä tarkoittaa, että sekä valtion (1/3) että yksityisten (2/3) rahalliset panostukset T&K-toimintaan kasvavat sadoilla miljoonilla euroilla. 

Petteri Orpon hallitus on sitoutunut tavoitteeseen. Vaikka muualla leikataan, valtion T&K-rahoitus kasvaa merkittävästi. 

Mutta mihin raha käytetään? Ottajia kyllä on – linjauksia siis tarvitaan. Valtioneuvosto on laatinut luonnoksen T&K-rahoituksen strategisista valinnoista, joiden ohjaamina lisärahaa jaettaisiin seuraavina vuosina. 

Raekoko on ylätasolla   

On tärkeää, että valintoja tehdään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kotimaiset ja kansainväliset arvioijat ovat moittineet Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa johtamisen, valintojen ja pitkäjänteisyyden puutteesta.  

Nyt valintoja siis tehdään. On hyvä, että suuntaa määritetään. Mutta pelko pois – kyse ei ole sellaisista poliittisista valinnoista, joissa esimerkiksi tietyn alueen joku teollisuudenala nostettaisiin kärkeen. Valintojen ”raekoko”, kuten asiakirjassa sanotaan, on hyvin ylätasolla.  

Valinnoissa nousee esiin maailman ajankohtainen tilanne. Resilienssi eli kriisinkestävyys toistuu parissakin kohdassa. Puolustusmenojen monen miehestä välttämätön kasvu linkitetään tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollisuudeksi. Ilmastonmuutos ja Suomen arktinen asema sekä terveys ja hyvinvointi nousevat myös esille. 

Riskinotto ja investointien houkuttelu 

Ensimmäinen läpileikkaava valinta on TKI-järjestelmän riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu. Tutkimus on matka tulevaisuuteen ja osin tuntemattomaan. Voi olla, että matkan päässä ei olekaan sitä, mitä alun perin kuviteltiin. Tällaiset riskit kuuluvat olennaisesti toiminnan luonteeseen – ja ne tekevät toiminnasta vaikean julkisen (ja siksi poliittisen!) rahoituskohteen.  

Päättäjien ja rahoittajien on kohdattava ja kestettävä kritiikki silloinkin, kun on rahoitettu hanketta, jonka tulokset olivat odottamattomat tai joka suorastaan epäonnistui. Tämä on TKI-toiminnan olennainen piirre, ja ehdotettu linjaus on tarpeen epävarmuuden sietokyvyn nostamiseksi.  

Investointien houkuttelu T&K- poliittisena linjauksena on välttämätön, sillä alussa mainitsemaani neljän prosentin tavoitetta ei saavuteta, elleivät yksityiset sijoitukset kasva. Niiden pitää kasvaa peräti tuplasti valtion rahoitukseen verrattuna. Muuten koko T&K-rahoituskoneisto pysähtyy. Tämä on kirjoitettu rahoitusta ohjaavaan lakiin. 

Sivistysala ry sekä sen jäsenet, erityisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut, osallistuvat keskusteluun ja antavat lausuntonsa strategisista valinnoista.