Jussi-Pekka Rode: Ammatillisen leikkaukset sattuvat, mutta keneen ja kuinka paljon?

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat pettyneitä ja huolissaan. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan 100 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 5 prosentin leikkausta koko budjetista. Tämä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön arvioiden mukaan noin 8300 tavoitteellista opiskelijavuotta. OKM:n mukaan yksi tavoitteellinen opiskelijavuosi vastaa vuoden mittaiseen täysiaikaiseen opiskeluun myönnettäviä resursseja, jotka koulutuksen järjestäjä voi käyttää yhden opiskelijan koko vuoden kestävään koulutukseen tai useamman opiskelijan lyhyempikestoisiin koulutuksiin.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä edessään muutosten vuosia 

Leikkaus tapahtuu jo vuodesta 2025 alkaen eli vielä nykyisen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Meneillään oleva hallituksen ajama ammatillisen koulutuksen uudistus ei ehdi tähän mukaan. Järjestäjillä on siis edessään muutoksia vuoden 2025 lisäksi vuonna 2026, kun uudistus mahdollisesti astuu voimaan. Tämä aiheuttaa levottomuutta koulutuksessa, jota tunnutaan jatkuvasti uudistettavan.  

Kehysriihen liitteistä löytyy myös seuraava kirjaus: ”vähennys kohdistetaan erityisesti aikuisille, jo toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon suorittaneille kohdentuvaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen”. Kirjaus jättää epäselväksi esimerkiksi sen, kohdistetaanko leikkaus esimerkiksi sellaisiin opiskelijoihin, jotka tekevät perustutkinnon päälle ammattitutkinnon. Tämä olisi huono uutinen ennen kaikkea elinkeinoelämän osaajatarpeille. Suomella ei ole varaa leikata osaavan työvoiman saatavuudesta. Jo nyt aikuiskoulutustuen loppuminen myllertää aikuiskoulutuksen ja siirtää rahoitusvastuuta jatkuvasta oppimisesta työnantajille ja yksilöille.  

Leikkaukset kohdistuvat rajusti yksityisiin oppilaitoksiin 

Leikkauksilla on se nurja puoli, että niiden vaikutukset voivat olla aiottua tarkoitusta suuremmat. Epäreiluksi leikkauksen tekee myös se, että se kohdistuu epätasaisesti eri koulutuksen järjestäjille riippuen järjestäjän profiilista ja aikuisopiskelijoiden määrästä. Jos esimerkiksi järjestäjällä on paljon sellaisia aikuisia opiskelijoita, joilla on alla esimerkiksi ammatillinen perustutkinto, leikkaus voi olla poikkeuksellisen iso. Leikkaus kohdistuu myös rajusti erityisesti yksityisiin oppilaitoksiin, joilla on paljon aikuisia opiskelijoita. Erikoistuneelle oppilaitokselle tämä voi olla kokonaisvaltainen muutostilanne, jopa katastrofi.  

Tiukat terveiset hallitukselle 

Hallitus voi vielä vaikuttaa jatkovalmistelussaan siihen, miten leikkaus saatetaan voimaan. Loogisinta olisi ajoittaa leikkaus vasta vuodesta 2026 alkaen, kun ammatillisen koulutuksen uudistus tehdään ja uudella rahoitusmallilla voidaan vaikuttaa siihen, miten leikkaus kohdistetaan. Myös koulutuksen järjestäjillä on enemmän aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Nyt ensi vuodelle on jo tehty suunnitelmia ja investointeja, joita voi olla mahdotonta perua tai siirtää.  

Lisäksi jos leikataan, niin tämä tulisi tehdä ainoastaan valtion budjetista. Ammatillista koulutusta rahoittavat sekä kunnat että valtio yhdessä. Nyt esitetty muutos palauttaa valtion taskuun vain 42,6 miljoonaa euroa – lopulla 57,4 miljoonalla pienennetään kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta. Olisiko muutos voitu tehdä niin, että säästö kohdistetaan ainoastaan valtion budjettiin? Kohdistetaan säästö siis siihen syyhyn, miksi tähän leikkaustouhuun ylipäänsä jouduttiin.  

Korjaus: Aikaisemmin tekstissä mainittiin, että ammatillisen koulutuksen lisärahoitus vuoden 2018 jälkeen olisi tullut aina valtiolta. Tosiasiallisesti myös kuntien rahoitusosuus on noussut.