Jussi-Pekka Rode: Työttömyyden hoito on yhteistä työtä

Tänään julkistettiin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton teettämä uusi kiintoisa tutkimus ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten työttömyydestä tekniikan aloilla. Aihe on ollut pinnalla ammatillisen koulutuksen keskusteluissa jo pitkään, sillä tekniikan alan työllisyys koulutuksen jälkeen on keskimääräistä alhaisempaa kuin muilla aloilla.  

Tutkimuksen mukaan tekniikan alan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten työttömyyteen liittyy useita, välillä toistensa kanssa risteäviä tekijöitä yksilöllisistä alueellisiin tekijöihin sekä yrityksiin ja työpaikkoihin. Samalla kuitenkin todetaan, että työttömyyden syiden kokonaisvaltainen ja aukoton selittäminen on haastavaa, sillä tekniikan alan perustutkinnon suorittaneiden nuorten työttömyys paikantuu moniin, usein limittäisiin tekijöihin. Aihe on kompleksinen, myös tutkijoiden mielestä. 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ohjataan entistä enemmän lainsäädännön ja rahoituksen avulla edesauttamaan työllistymistä. Koulutuksen pitäisi johtaa töihin tai jatko-opintoihin. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä realistinen odotus koulutukselta. 

Työttömyyden vähentäminen vaatii yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien välillä  

Työttömyyden hoito onkin enemmän yhteistyö- kuin rahoitus tai lainsäädäntöasia. Työttömyyden vähentäminen ja nuorten työllistymisen tukeminen on monitahoinen haaste, joka vaatii yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien välillä.  Tutkimus osoittaa, että oppilaitos-yritys-yhteistyöllä on merkittävä rooli nuorten työllistymisessä, erityisesti tekniikan aloilla. 

Vain yhteistyöllä voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Yhteistyöllä voidaan myös tukea yritysten uudistumista ja edistää nuorten sekä aikuisten työllistymistä. On tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät oman roolinsa ja vastuualueensa työttömyyden hoidossa. Työttömyyden hoito on yhteinen tehtävä, joka vaatii aktiivista ja strategista otetta.  

Lopuksi voidaan todeta, että aiheen tutkimusta tulisi jatkaa. Samaa suosittavat myös tämän tutkimuksen tekijät. Ammatillisen koulutuksen työttömyyteen liittyvää tutkimusta on tarpeellista tehdä lisää monipuolisilla aineistoilla sekä ennen kaikkea huomioimalla opiskelijoiden omat yksilölliset kokemukset.