» Blogi » Koulutus investointina – mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä Rinteen hallitustunnustelukysymyksistä?

Koulutus investointina – mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä Rinteen hallitustunnustelukysymyksistä?

Perjantaina 26.4. julkaistiin hallitustunnustelija Antti Rinteen hallitustunnustelukysymykset. Koulutuksen ja sivistyksen osalta kysymykset olivat varsin myönteiset. 8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -kohdassa kysyttiin seuraavaa:

a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c) Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Miltä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi näyttäisi mahdollisesti Rinteen hallituksessa? Antti Rinteen kysymyksistä voi vetää sen johtopäätöksen, että koulutuspolitiikka tulee olemaan yksi keskeisiä painopisteitä uudessa hallitusohjelmassa. Se on toteutuessaan hyvä uutinen kaikille koulutustoimijoille.

Ensimmäinen kysymys antaisi viitteitä sen puolesta, että koulutus- ja innovaatiopolitiikka kytketään investointien muodossa vahvemmin talouden kasvuun. Koulutus nähdään investointina tulevaisuuteen, ei pelkkänä menoeränä julkisessa taloudessa.

Varmaksi voidaan myös sanoa se, että koko väestön koulutustason nostaminen olisi yksi keskeisiä painopisteitä Rinteen mahdollisessa hallituksessa. Tässä keskeisissä asemissa tulevat olemaan toisen asteen koulutus ja jatkuva oppiminen. Koska työllisyysaste halutaan nostaa yli 75 %:n, on koko väestön koulutustason nostaminen yksi keskeisimmistä kipukohdista, joka täytyy tavoitteen saavuttamiseksi selättää.
Koulutuksen kytkeminen vahvemmin kestävään talouskasvuun ennakoi myös tarkkoja valintoja. Hallitusneuvotteluissa pyritään löytämään keskeiset keinot tiukkojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroja koulutukseen siis mahdollisesti lisätään, mutta harkitusti ja kohdennetusti.

Meidän edunvalvojien on pidettävä huoli siitä, että olipa hallituspohja millainen tahansa, uusi eduskunta ja hallitus ymmärtävät vastuunsa päättäjinä ja ovat valmiita tekemään koulutusmyönteisiä ratkaisuja, jotka ottavat kokonaisuuden huomioon. Sivistana emme halua lisää velvoitteita oppilaitoksille, vaan työrauhaa ja lisäresursseja sekä täsmälääkkeitä työllisyysasteen nostamiseksi.
Jännityksellä seuraamme hallitusneuvotteluiden etenemistä.

Rode-Jussi-Pekkanetti
Jussi-Pekka Rode

Kirjoittaja on Sivistan elinkeinopoliittinen asiantuntija.

Jaa

Seuraa

Lue lisää aiheesta

Selvitykset kehottavat tarjoamaan digikursseja opistoissa

Lue lisää...

Budjettiriihi 2026: Koulutukseen ja tutkimukseen ei uusia säästöjä

Lue lisää...

Nimitysuutisia: uusia johtavia asiantuntijoita Sivistaan

Lue lisää...

Uusia lakkovaroituksia ammattikorkeakouluille

Lue lisää...

Ammattikorkeakoulujen työriita: Sivista ei ole esittänyt palkkojen laskemista

Lue lisää...

Lisää lakkovaroituksia ammattikorkeakouluille

Lue lisää...

Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun

Lue lisää...

OAJ antoi lakkovaroituksen lukuvuoden alkuun kuuteen ammattikorkeakouluun

Lue lisää...

Viisi ratkaisua ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi

Lue lisää...