Uutishuone
Suomalaiset huipulla aikuisten OECD-vertailussa – Sivistysala ry kantaa huolta aikuiskoulutuksen tulevaisuudesta
Kansainvälinen aikuisten taitotutkimus PIAAC II julkistettiin 10.12.2024. Suomalaisten aikuisten osaaminen on maailman huippua, ja tulokset ovat parantuneet edellisestä. Aikuiskoulutuksen muutokset tuovat kuitenkin uhkia tulevaisuuteen.
Suomalaisten 16–65-vuotiaiden lukutaito ja numero-osaaminen olivat PIAAC II – tutkimuksessa maailman parhaat. Tutkimus toteutettiin OECD:n järjestämänä 31 maassa.
– Koulutusjärjestelmämme toimii erinomaisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Suomessa on pidetty huolta siitä, että aikuisilla on mahdollisuus oppia lisää myös työuran aikana. Synkkiä pilviä kuitenkin häilyy horisontissa, sillä aikuiskoulutus on isojen ja hallitsemattomien muutosten kourissa, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Tällä hallituskaudella aikuisten ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta on leikattu. Aikuiskoulutustuki on loppunut. Korkeakouluissa keskitytään enemmän ensikertalaisten sisäänottoon. Vapaan sivistystyön rahoitusta on supistettu.
– Jokaiseen yksittäiseen muutokseen on hallituksesta esitetty perusteluja, mutta muutosten yhteisvaikutus on arvaamaton. Osaamisesta ja osaajien saatavuudesta on pidettävä huolta.
Vaikka taso on huippua, osaajista on silti pulaa
– Vaikka meillä on PIAAC-tutkimuksen erittäin hyvä osaamistaso, EK:n suhdannebarometrin (10/2024) mukaan osaavan työvoiman saatavuus on yritysten toiseksi suurin kasvun este. PIAAC ei arvioi osaamista alakohtaisesti, mutta vahvat perustaidot antavat hyvät edellytykset myös erityisosaamisen kehittämiselle, Uusitalo sanoo.
Sivista esittää, että jatkuvan oppimisen rahoitusta ja lainsäädäntöä uudistetaan kannustamaan sekä yksilöitä että työnantajia päivittämään osaamista suunnitelmallisesti ja joustavasti. Tarvetta on nopealle työn ohessa tapahtuville koulutuksille mutta myös henkilöstön osaamisen ylläpitämiselle pitkällä aikavälillä.
– Jokaisen työnantajan strategiassa pitäisi miettiä, miten koko organisaation osaamisesta ja kyvystä oppia huolehditaan – ja mistä omalle alalle saadaan osaajat tulevaisuudessa. Sivistysalan toimijat ovat valmiina yhteistyöhön, ja ne kykenevät tekemään joustavia ratkaisuja palvelemaan työelämän tarpeita, Uusitalo sanoo.
Faktaa aikuisten kouluttautumisesta:
- Lähes joka toinen suomalainen 18–64-vuotias aikuinen osallistui aikuiskoulutukseen vuonna 2022. Tämä tarkoittaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista aikuista.
- Työnantajan kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuneet muodostavat suuren osan (70 %) aikuiskoulutukseen osallistuneista
- Vuonna 2022 naisista yli puolet ja miehistä yli 40 prosenttia osallistui aikuisille järjestettyyn koulutukseen. Ero sukupuolten välisissä osallistumisasteissa on pysynyt vakaana, eli 10 prosenttiyksikössä.
- Eniten aikuiskoulutukseen osallistuivat 35–54-vuotiaat, joista 53 prosenttia osallistui koulutukseen (vuonna 2022). Alhaisin osallistumisen aste oli 55–64-vuotiailla – osallistumisaste oli 38 prosenttia.
- Viiden vuoden takaiseen verrattuna aikuiskoulutukseen osallistuminen lisääntyi eniten 18–24-vuotiailla (6 prosenttiyksikköä), kun taas suurin osallistumisasteen lasku oli 25–34-vuotiailla (peräti 9 prosenttiyksikköä 48 prosenttiin).
- Pitkän pohjakoulutuksen saaneet osallistuivat aikuiskoulutukseen selvästi muita useammin. Heistä aikuiskoulutukseen osallistui lähes kaksi kolmesta, joka on viiden vuoden takaista tasoa. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osallistumisaste oli laskenut 5 prosenttiyksikköä, mutta toisaalta pelkän perusasteen suorittaneiden noussut 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Molemmista ryhmistä aikuiskoulutukseen osallistui vajaat 40 prosenttia.
Lisätietoja: PIAAC -tutkimusraportti, Sivistysalan toimialakatsaus ja barometri 2024
Yhteystiedot:
- Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen
p. 050 302 8246
