Sivista kommentoi työ- ja elinkeinoministeriölle kotoutumiskoulutuksen ja muun kielitaitoa edistävän koulutuksen kehittämisestä

​​Työ- ja elinkeinoministeriö​lle 

Asia: ​Sidosryhmätilaisuus kotoutumiskoulutuksen ja muun kielitaitoa edistävän koulutuksen kehittämisestä​ 

 1. Mitä etuja ja riskejä näette edellä mainitussa, valitussa järjestämistavassa koulutuksenjärjestäjän näkökulmasta? Mitä selvitettäviä asioita näette tässä järjestämistavassa?

Sivistysala ry (myöhemmin Sivista) edustaa laajasti 400 erilaista oppilaitosta. Jäsenemme järjestävät laajasti kotoutumis- ja kielikoulutusta.   

Sivista yhtyy opetus- ja kulttuuriministeriön arvioon siitä, että kirjaus kansanopistojen roolin turvaamisesta pitää tulkita siten, että kirjauksella turvataan myös muiden vapaan sivistystyön toimijoiden tarjoama koulutus.  

Merkittävä osa kotoutumiskoulutuksesta järjestetään voittoa tavoittelemattomassa yksityismuotoisessa oppilaitoksessa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksista yli 120 kappaletta toimii yksityismuotoisesti (yhdistys, osakeyhtiö, säätiö). Näillä toimijoilla tulee jatkossakin olla tosiasiallinen mahdollisuus järjestää koto-koulutusta. Muussa tapauksessa menetetään merkittävä osa koto-koulutuksen järjestäjistä, mikä vaarantaa alueellisen kattavuuden sekä vaarantaa toiminnan laadun.  Näin myös puretaan jo valmiiksi toimivaa ja laadukasta kotoutumiskoulutusjärjestelmä.  

Yksityismuotoisissa oppilaitoksissa (samoin kuin julkisissa) on osaava opetushenkilökunta, jota koskevat kelpoisuusvaatimukset, ja jonka osalta noudatetaan opetusalan työehtoja. Niiden toiminta on lakisääteistä ja luvanvaraista. Oppilaitoksilla on tilat, laitteet ja osaaminen sekä valmiit toiminnan rakenteet sekä jatkokoulutuksen polut. Niissä noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Toiminta on läpinäkyvää ja sitä koskevat oikeusturvan, yhdenvertaisuuden ja hyvän hallinnon velvoitteet. Kilpailutuksissa tämänkaltaiset toimijat jäävät helposti huomiotta, koska niiden kustannusrakenne on erilainen johtuen edellä mainituista tekijöistä, jotka kuitenkin takaavat opetuksen korkean laadun. 

Ehdotetussa etenemistavassa yksityismuotoisten (ei-kunnallisten) oppilaitosten toiminnan jatkuvuus tulisi riippuvaiseksi kunnan ratkaisuista, joissa voitaisiin yksipuolisesti päättää toteuttaa kotoutumiskoulutus omana tuotantona tai in-house-hankintana. 

Näistä syistä Sivista ei voi kannattaa mallia, jossa kotoutumiskoulutusta järjestäisivät aina kunnan tai työvoimaviranomaisen kilpailuttamat toimijat. Ehdotuksen mukainen malli noudattelisi vuoden 2025 työvoimapalvelu-uudistusta, jossa kunta / työvoimaviranomainen voi päättää kotoutumiskoulutuksen järjestämistavan (käytännössä oma tuotanto, hankintamenettely, in-house hankinta).  

Sivista kritisoi työryhmää ehdotusta siitä, että kuulemisessa ei esitelty tarkemmin kahta muuta esillä ollutta vaihtoehtoa, jotka olivat koulutuksen järjestämis- tai ylläpitolupaan perustuva järjestämistapa sekä malli, jossa kotoutumiskoulutusta saisivat toteuttaa akkreditoitujen koulutuksen järjestäjien / toimijoiden poolissa mukana olevat tahot. Sivista pyytää työryhmää avaamaan valintaansa tarkemmin sekä perustelemaan, millä kriteereillä muut skenaariot hylättiin jo ennen kuulemistilaisuutta.  

Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen (Valtioneuvoston julkaisuja 2022:66) mukaan osallistava ja avoin vaikutusarviointiprosessi sekä valitun toteuttamisvaihtoehdon perusteleminen parhaalla mahdollisella tietopohjalla vahvistavat luottamusta päätöksentekoon ja lisäävät sen hyväksyttävyyttä. Ohjeen mukaan aito ratkaisuvaihtoehtojen punninta edellyttää vaikutusarviointia valmistelun alusta alkaen. Jo tehtyjä valintoja ja valmistelun reunaehtoja tulee avata valmistelun avoimuuden takaamiseksi. Lainvalmistelijalla tulisi olla liikkumatilaa arvioida erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia ja niiden pohjalta parasta keinoa toteuttaa valmisteltavalle laille asetettuja tavoitteita. Sivista katsoo, että hankkeessa ei ole menetelty näiden edellä olevien ohjeiden mukaisesti, eikä näin ollen edistetty avoimuutta eikä vahvistettu luottamusta. Pyydämme hankkeen edetessä hankkeen työryhmää kiinnittämään asiaan huomiota. 

2. Mitä etuja ja riskejä näette siinä, että luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ja perustaitoja vahvistavia sisältöjä kuten perusmatematiikan opetusta sisällytettäisiin kotoutumiskoulutukseen?

Hankkeen ideana olisi laajentaa nykyisen kotoutumiskoulutuksen sisältöä ja tavoitteita niin, että saman koulutusmuodon sisällä voitaisiin toteuttaa myös lukutaitokoulutusta sekä tiettyjä perustaitoja vahvistavia sisältöjä, kuten matematiikan opetusta. Sivista katsoo, että kotoutumiskoulutuksen sisältöjen laajennus puhuisi entistä vahvemmin vahvojen laatukriteereiden sekä laadukkaan opetuksen ja ohjauksen puolesta, joita esimerkiksi vapaa sivistystyön toimijat voivat tarjota. Samalla laatu tulisi varmistaa ulkoisella auditoinnilla. Sivista pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ei kasvateta ilman tarvittavia resursseja. Samoin kotoutumiskoulutuksen modulaarisuus ja mukautuminen opiskelijan tarpeiden mukaan on ensiarvoisen tärkeää, sillä kotoutujien koulutus- ja muut taustat vaihtelevat suuresti. 

Sivista pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että aikuisten perusopetukseen järjestämiseen ei olla esittämässä muutoksia. Aikuisten perusopetus on osa perusopetusta ja siitä säädetään perusopetuslaissa. Sen tavoitteena on perusopetuksen päättötodistus, joka antaa edellytykset jatkokouluttautumiseen. Näin ollen on luontevaa, että aikuisten perusopetusta toteutetaan jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Sivista toteaa myös, että aikuisten perusopetus on kolmesta vaiheesta muodostuva kokonaisuus, jota ei ole mielekästä pilkkoa. Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma voi rakentua eri tavoin näistä vaiheista riippuen tämän yksilöllisistä tarpeista. Lukutaito- ja alkuvaiheessa hankittavat opiskelutaidot ovat myös olennaisia päättövaiheen suorittamisen kannalta. 

Aikuisten perusopetuksen yksi kohderyhmä on maahanmuuttajataustaiset aikuiset, jotka heikon peruskoulutuksensa takia tarvitsevat erityisesti perusopetuksen alkuvaiheen opetusta, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä matemaattisia valmiuksia tai jotka tarvitsevat päättötodistusta päästäkseen jatko-opintoihin.  

3. Millä konkreettisilla keinoilla voidaan varmistaa kotoutumiskoulutuksen ja muiden kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten laatu ja se, että koulutuksissa toimisi kelpoisia opettajia?

Sivista katsoo, että nykyiset vapaan sivistystyön, aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen säädöspohjat muodostavat varsin hyvän turvan sille, että koto-koulutus on laadukasta ja vaikuttavaa. Viime kädessä kotoutumiskoulutuksen järjestäjän tulee vastata siitä, että koulutuksen laatu sekä henkilöstö on pedagogisesti laadukkaalla tasolla. Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden tulisivat olla keskeisiä mittareita. Tämän lisäksi jatkovalmistelussa olisi hyvä pohtia, tulisiko koto-koulutukseen luoda yhtenäiset laatukriteerit. 

4. Miten kotoutumiskoulutuksen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaa tulisi kehittää?

Oppilaitoksilla on lakisääteinen velvoite arvioida omaa toimintaansa julkisesti sekä osallistua ulkoisiin arviointeihin, joita tekee mm. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Kehittämällä ja systematisoimalla näitä arviointeja voidaan koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta edistää tehokkaasti ilman, että hallinnollisia velvoitteita merkittävästi lisätään. 

5. Millä malleilla ja keinoilla kielitaidon kehittymisen tukea tulisi jatkaa kotoutumiskoulutuksen päätyttyä?

6. Miten uudistuksessa voitaisiin parhaiten huomioida hallitusohjelman mukaiset ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen lisäämistavoitteet?

 7. Muut ideat, joita uudistuksessa tulisi huomioida.

Sivista pitää uudistusta erittäin merkittävänä. Hanke herättää huolta koulutuksen järjestäjissä sekä oppilaitosten ylläpitäjissä. On tärkeää varmistaa, että uudistus ei vaaranna yhdenkään yksityismuotoisen voittoa tavoittelemattoman oppilaitoksen toimintaa tulevina vuosina. Tätä varten on nopealla aikataululla selvitettävä, miten uudistus on sovitettavissa yhteen vapaan sivistystyön rahoituksen kanssa ja miten vapaan sivistystyön rahoitus toteutuu vuosina 2027 ja 2028. Sivista muistuttaa hankkeen työryhmää siitä, että osalla vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksesta on jo vähennetty rahoituksesta ja suoritteet ovat ylittäneet suuren kysynnän vuoksi myönnetyt määrärahat. Oppilaitosten toimintaedellytykset ovat siis vaarantuneet jo ennen varsinaista uudistusta. 

Sivista pitää tärkeänä, että uudistus toteutetaan siten, että yksityismuotoiset voittoa tavoittelemattomat koulutustoimijat voivat aidosti tarjota kotoutumispalveluitaan ja osallistua mahdollisiin hankintakilpailuihin sitten, kun uudistus astuu voimaan. Kotoutuminen tulee nähdä riittävän laajana kokonaisuutena.  Katsomme, että uudistukselle asetettu 15 miljoonan euron säästöedellytys on ristiriidassa hankkeelle asetettujen tavoitteiden kanssa. 

Helsingissä ​5.12.2024​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Lisätietoja: Jussi-Pekka Rode​, ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​, jussi-pekka.rode@sivista.fi​, puh. ​+358401686836​ 

Sivistysala tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Sivista edustaa 400:aa yksityistä sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on 69 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.