Sivista teki ehdotuksia Orpon hallituksen Kasvuriihi-hankkeen kyselyyn

Sivistan ehdotukset Orpon hallituksen Kasvuriihi-hankkeen kyselyyn 24.11.2024 

Ehdotus 1 

Tavoite, että 50 % nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä, ei nykyisillä toimilla näytä realistiselta. Yksi merkittävä haaste on, että suuri osa korkeakoulujen aloituspaikoista menee henkilöille, joilla on jo tutkinto tai aiempi opiskelupaikka. Tällä hetkellä vain noin kolme neljäsosaa aloituspaikoista kohdentuu ensikertalaisille opiskelijoille. Tämä estää väestön koulutustason merkittävää nousua, sillä julkisesti rahoitettuja tutkintoja suorittavat usein samat henkilöt useaan kertaan. 

Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki korkeakoulututkinnot ovat maksuttomia, eikä sääntely huomioi eroa ensikertalaisen, alan vaihtajan tai jo tutkinnon suorittaneen opiskelijan välillä. Tämän seurauksena resurssit eivät aina kohdistu tehokkaimmin niille, jotka eniten hyötyisivät koulutuksesta. 

Esitämme, että korkeakoulut saisivat päättää periä opintomaksuja samantasoisen tutkinnon jo suorittaneilta.  Kaikilla aloilla maksut eivät olisi mielekkäitä tai tarkoituksenmukaisia, eivätkä maksut koskisi ennen valmistumista alaa vaihtavia, vaan niitä, joilla on jo tutkinto. Korkeakoulut itse päättäisivät maksujen suuruudesta eri aloilla ja tutkintotasoilla.  

Aloilla, joilla on erityinen yhteiskunnallinen tarve, kuten sosiaali- ja terveysalalla tai varhaiskasvatuksessa, korkeakoulut voisivat sopia maksuttomasta tutkintotarjonnasta valtion (OKM) kanssa. Tällainen joustavuus mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen ja tukisi koulutustavoitteiden saavuttamista. 

Vaikutukset lyhyellä aikavälillä ovat maltillisia, koska opiskeluajat korkeakouluissa ovat pitkiä. Pidemmällä aikavälillä aloituspaikkojen tehokkaampi kohdistuminen ensikertalaisille johtaisi koulutustason nousuun. Digitaalinen ja vihreä talous edellyttää kasvavassa määrin korkeakoulutettua osaamista. 

Ehdotus 2 

Korkeakoulujen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa, osaamista ja osaajia. Uusi T&K-rahoitus painottuu vahvasti yritysvetoisuuteen, ja ko. instrumenttien tavoitteena on lisätä yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, mikä on tervetullutta. Rahoitusta tulisi kuitenkin ohjata myös suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen sopivilla rahoitusinstrumenteilla. 

TKI-rahoituksen osittainen kohdentaminen perusrahoitukseen vahvistaisi järjestelmän kykyä hyödyntää uutta tietoa ja osaamista sekä parantaisi ulkopuolisen rahoituksen tehokasta käyttöä. Lisärahoituksen ohjaaminen korkeakoulujen tutkimustoimintaan perusrahoituksen kautta tukee tutkimuksen ja koulutuksen laatua sekä määrää.  

Samalla varmistetaan, että TKI-osaajia on riittävästi saatavilla. Rahoituksen ei tulisi olla liian tarkasti sidottu tiettyyn TKI-toiminnan tyyppiin, vaan sen kohdennus tulisi tehdä yhteistyössä korkeakoulujen ja keskeisten sidosryhmien, kuten elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja järjestöjen, kanssa. 

Kasvavan tutkimustoiminnan taloudelliset hyödyt syntyvät tyypillisesti pitkällä aikavälillä. 

Ehdotus 3 

Suomen korkeakoulutuksen avoimen korkeakoulutuksen maksukattojen poistaminen loisi potentiaalia talouskasvun tukemiseksi. Nykyisellään avoimen korkeakoulutuksen hintasääntely estää korkeakouluja hinnoittelemasta koulutustarjontaansa joustavasti. Esitämme, että hintasääntely purettaisiin, jotta korkeakoulut voisivat hinnoitella avoimen opetuksen kustannusvastaavasti. Tämä muutos lisäisi koulutustarjontaa ja monipuolistaisi mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. 

Korkeakoulujen tulisi voida asettaa avoimen korkeakoulun maksuja nykyistä vapaammin, mikä myös lisäisi niiden taloudellista liikkumavaraa koulutuskapasiteetin laajentamiseksi. Tämä loisi myös mahdollisuuksia korkeatasoisempaan ja kunnianhimoisempaan avoimen korkeakouluopetuksen kehittämiseen, jota voisi tarjota esimerkiksi yritysten tarpeisiin. 

Kasvava avoimen korkeakoulun koulutustarjonta johtaisi parempiin mahdollisuuksiin hankkia uutta työuran aikaista osaamista. Maksukattojen poistaminen voisi johtaa uusiin koulutuksellisiin innovaatioihin. 

Ehdotus 4 

Vihreä siirtymä ja kestävän kasvun tavoittelu edellyttävät vihreiden palveluiden hyödyntämistä. Näihin kuuluvat esimerkiksi koulutus sekä kulttuuri- ja luovat alat, jotka ovat merkittäviä aineettoman arvon luojia. Ei-fyysiset palvelut, kuten osaaminen, brändit, tapahtumat ja digitaaliset kokemukset, lisäävät koettua arvoa ja hyvinvointia. Samalla ne tuottavat hiilikädenjälkeä, eli vähentävät muiden sektoreiden päästöjä esimerkiksi digitaalisten optimointi- ja virtuaaliratkaisujen kautta. 

Suomi on kuitenkin jäljessä luovien alojen kasvuympäristön kehittämisessä. Euroopan komissio on tunnistanut kulttuuri- ja luovat alat johtaviksi teollisuuden aloiksi. Suomessa alalla toimii 130 000 yritystä, joiden liikevaihto on 14 miljardia euroa. Lisäksi kulttuuriammateissa työskenteli päätyökseen 136 100 henkilöä vuonna 2022. Palvelualojen ympäristövaikutukset ovat huomattavan pienet, vain 1–3 % teollisuuden kokonaispäästöistä, mutta niiden tuottama hyvinvointi ja innovaatioiden stimuloiminen ovat merkittäviä. Alalla on valtava kasvupotentiaali, joka vaatii tuekseen investointeja. 

Ehdotamme, että Suomi ryhtyy kehittämään luovien alojen kasvuympäristöä investoimalla systemaattisesti kulttuuri- ja palvelualoihin osana vihreää siirtymää. Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) alaisuuteen perustettaisiin kulttuuri- ja luovien alojen jaos. Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen systeeminen, kansainvälinen edistäminen annetaan tehtäväksi sopivalle julkishallinnon organisaatiolle tai virastolle.   

Luovien alojen kasvupotentiaalin toteutumisella saavutettaisiin merkittävää talouden kasvua. 

Ehdotus 5 

Koulutusviennillä tarkoitetaan Suomen ulkopuolelle myytävää koulutusta ja koulutukseen liittyvää toimintaa, jota tehdään voiton tavoittelemiseksi. Esimerkkejä koulutusviennistä ovat muun muassa tutkintokoulutuksen ja koulutusosaamisen myynti, konsultointi, oppimateriaalit ja erilaiset oppimisympäristöratkaisut ja -sovellukset. Koulutusvienti voi tapahtua ulkomailla tai Suomessa. Esimerkiksi maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvat ulkomaiset voivat suorittaa opintojaan kokonaan tai osin Suomessa. Toiminnan maksut saadaan ulkomailta. 

Yli 13 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia ulkomailla syntyneitä opiskelijoita (lähde: Tilastokeskus, 2022). Suomen ammatillista koulutusta pidetään laadukkaana ja sillä on hyvä maine. Koulutusviennin mahdollisuuksien laajentamiseksi ehdotamme, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulisi säätää samat mahdollisuudet järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta kuin korkeakouluilla sekä mahdollisuus periä lukuvuosimaksu EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoilta.  Koulutuksen järjestäjä ei perisi tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijalta, vaan koulutuksen maksaisi jatkossakin kokonaisuudessaan tilaaja, joka on Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. 

Koulutusviennin potentiaalisella kasvulla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä, kun onnistumme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen hyvän maineen.

Helsingissä ​24.11.2024​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi