​TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat ​ 

 ​​Valtioneuvoston kanslialle 

Asia: ​TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat

Viite: ​VN/5937/2025​  

Sivistysala ry:n tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. 

Onko valintojen valmistelussa ja tavoitteissa tunnistettu olennaiset asiat? 

Kyllä 

Huomiot valmisteluun ja tavoitteenasetteluun? 

Sivistan näkökulmasta valmistelu on tehty huolellisesti ja osallistaen. Tavoitteenasettelu on relevantti.  

Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset? 

Valintojen on tarkoitus tukea hallituksen ja eri hallinnonalojen, alueiden jne. strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) ei ole toimeenpaneva taho, joten jää nähtäväksi, miten valinnat vaikuttavat todellisuudessa toimeenpaneviin tahoihin. Erityisen tärkeää on varmistaa ohjausvaikutus tutkimusrahoittajiin ja valtion tutkimuslaitoksiin. 

Sivistan mielestä olisi tärkeätä huomioida korkeakoulujen mahdollisuus panostaa tutkijakoulutukseen ja omaan tutkimukseen.  Uudesta, vielä jakamattomasta T&K-rahoituksesta tulisi suunnata osa suoraan korkeakouluille hyödyntäen jakoperusteena rahoitusmallin kriteereitä soveltuvin osin ja ohjata korkeakouluja suuntaamaan tutkimusta myös kansallisten strategisten valintojen mukaisesti. Tarvittaessa on tarkistettava myös voimassa olevia säädöksiä, kuten valtionavustuslakia. 

Huomiot valintojen lähtökohtiin ja tunnistamiseen? 

Valintojen lähtökohta on linjattu jo osin T&K-rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Valintojen valmistelussa on tunnistettu jo olemassa olevat kansalliset tavoitteet ja valintoja on perustellusti peilattu mm. Sitran ja VTT:n toimintaympäristön muutosten kuvauksiin ja aiempiin strategisiin T&K valintoihin. Sivistan näkökulmasta strategiassa olisi tärkeätä lisäksi huomioida kytkös osaajien saatavuuteen ja koulutustason nostamiseen. Valintoja ei voida toimeenpanna ilman koulutustason nostoa ja riittävää osaajien saatavuutta.  

HUOMIOT VALINTA-AIHIOIHIN, ONKO AIHIOISSA OTETTU HUOMIOON OIKEAT NÄKÖKULMAT? MITÄ TÄYDENNETTÄVÄÄ NIIHIN ON? 

TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu 

Sivista näkee hyvänä huomiona, että “TKI-toiminnan riskinottokyvyssä on parannettavaa myös esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten, TKI-yhteistyön sekä uusien liiketoimintamallien toteuttamisen osalta.” TKI-toiminnan riskinottokykyä voisi parantaa myös aineettoman arvonluonnin osalta. 

TKI-toiminnassa riskit ovat olennainen osa toiminnan luonnetta ja ne tekevät toiminnasta haastavan julkisen rahoituksen kohteen. Päättäjien ja rahoittajien on kohdattava ja kestettävä kritiikki myös silloin, kun on rahoitettu hanketta, jonka tulokset olivat odottamattomat tai joka suorastaan epäonnistui. Tämä on TKI-toiminnan olennainen piirre, ja ehdotettu linjaus on tarpeen epävarmuuden sietokyvyn lisäämiseksi.  

Sivista kannattaa myös sitä, että “rahoituksen tulee mahdollistaa eri sektoreiden välinen liikkuvuus ja yhteistyö”. Tämä tulee huomioida mm. seuraavaa korkeakoulujen rahoitusmallia laadittaessa. 

Investointien houkuttelu TKI-poliittisena linjauksena on välttämätön, sillä neljän prosentin tavoitetta ei saavuteta, elleivät yksityiset sijoitukset kasva julkisten panosten suhteessa ja ne kaksinkertaistaen. Sivista huomauttaa, että investointeja on vaikea houkutella, jos yrityksillä on epävarmuutta osaajien saatavuudesta. 

Data ja datapohjainen arvonluonti 

Ei lausuttavaa 

Resilienssi 

Osioon voisi lisätä: “Tarvetta on resilienssiä vahvistaville yhteiskunnallisille, sosiaalisille ja kulttuurisille innovaatioille.” Kulttuurilla on merkittävä rooli ihmisten ja yhteiskunnan resilienssin rakentamisessa ja ylläpitämisessä, ja se on tärkeä osa kansakunnan inhimillistä pääomaa. 

Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus 

Ei lausuttavaa 

Terveys ja hyvinvointi 

Ei lausuttavaa 

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus 

Kasvu, mahdollisuudet ja kumppanuudet –osioon tulisi lisätä, että aineeton arvonluonti ja aineettomat palvelut ovat mahdollisuus kestävään siirtymään.   

Kilpailukyky-, vienti- ja kasvumahdollisuuksia on esimerkiksi aineettomissa kulttuuri- ja luovien alojen palveluissa ja innovaatioissa, jotka tuottavat moninkertaisesti hyvinvointia syntyviin päästöihin nähden. Esimerkiksi European Monitor of Industrial Ecosystems (EMI) tuotti ensimmäisen kulttuuri- ja luovien alojen raportin ko. ekosysteemin nykytilasta ja vaikutuksista ympäristölle. Raportin mukaan kulttuuri- ja luovien alojen ympäristövaikutus on vain 1-3% kaikista teollisuuden aloista. Suomessa on hyvää kyvykkyyttä kehittää luovia aloja. 

TOIMEENPANO JA MUUT HUOMIOT 

Miten valintoja tulisi toimeenpanna eri tasoilla? 

TIN:n tulisi varmistaa ja ohjata, miten valintoja käytännön toimeenpanossa luetaan. Koska valinnat ovat ylätasoisia, on riski, että käytännössä tehdään tuttuja ratkaisuja aiemman toimintakulttuurin mukaisesti, jolloin esimerkiksi PK-yritysten ja palvelusektorin potentiaali jää käyttämättä. 

Vapaa sana – ovatko valinnat oikeaan osuvia vai pitäisikö valita jotain muuta? 

Valintojen “raekoko” on suuri, mikä on perusteltua ylätason strategiapaperille. Valintojen alle mahtuu paljon. Sivista kuitenkin näkee, että aineetonta arvonluontia mahdollisen kasvun lähteenä ei ole sanoitettu valinnoissa riittävästi.  

Helsingissä ​10.3.2025​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

Lisätietoja: ​​Paula Tuovinen​, ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​, paula.tuovinen@sivista.fi​, puh. ​+358503034873​ 

Sivistysala tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Sivista edustaa yli 400:aa yksityistä sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on 69 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.