Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset​

​​Opetus- ja kulttuuriministeriö​lle

Asia: ​Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset​ 

Viite: ​VN/11212/2025​  

Miten arvioitte yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjauksiksi valitun viiden suuntaviivan tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta kokonaisuutena? 

Sivistysala ry (Sivista) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksesta. 

Sivista pitää viittä suuntaviivaa kokonaisuutena tarkoituksenmukaisina ja ajankohtaisina. Erityisen kannatettavaa on yrittäjyysosaamisen ymmärtäminen laajasti aloitteellisuutena, luovuutena, ongelmanratkaisuna, yhteistyökykynä ja vastuunkantona. Toiminnallisuus, joustavat oppimismahdollisuudet, henkilöstön osaaminen, tulevaisuusvalmiudet ja kestävyys muodostavat perustellun kehyksen yrittäjyys- ja talousosaamisen vahvistamiselle. 

Linjausten vaikuttavuus riippuu kuitenkin niiden toimeenpanosta. Luonnoksessa ei vielä määritellä riittävän selkeästi toimeenpanon vastuita, seurantaa, arviointia tai resursointia. Ilman näitä linjaukset voivat jäädä yksittäisten hankkeiden ja aktiivisten toimijoiden varaan, jolloin niiden toteutuminen vaihtelee koulutusasteittain ja alueittain. Jatkovalmistelussa linjauksiin tulee liittää konkreettinen ja pitkäjänteinen toimeenpanon ja seurannan malli. Toimeenpanon ja arvioinnin tulee perustua ajantasaiseen tutkimus- ja vaikuttavuustietoon. 

Luonnos tavoittelee yhtenäistä oppimispolkua varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, mutta koulutusastekohtaiset kehittämistoimet eivät vielä kaikilta osin muodosta johdonmukaista jatkumoa. Eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä sekä jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen näkökulmaa tulee vahvistaa. Myös vapaa sivistystyö tulee tunnistaa osana yrittäjyys- ja talousosaamista edistävää koulutusta ja yhteistyötä. Toimenpiteissä on samalla otettava huomioon eri koulutusmuotojen tehtävät, toimintaympäristöt ja autonomia. 

Korkeakoulujen roolia yrittäjyys- ja talousosaamisen vahvistamisessa olisi syytä kuvata nykyistä konkreettisemmin niiden erilaiset tehtävät ja profiilit huomioon ottaen. Korkeakoulut yhdistävät koulutusta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, työelämäyhteistyötä sekä alueellisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yrittäjyys- ja talousosaamista tulee voida kehittää joustavasti eri koulutusaloilla, osana tutkintoja ja jatkuvaa oppimista sekä korkeakoulu- ja organisaatiorajat ylittäen. Jatkovalmistelussa on perusteltua tarkastella myös sitä, miten yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen näkökulmia voidaan vahvistaa opettajankoulutuksessa ja opetushenkilöstön jatkuvassa oppimisessa.

Lisäksi talousosaaminen jää luonnoksessa paikoin yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan varjoon. Talousosaamista tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla sekä oman talouden hallintaan että työelämän, yritystoiminnan ja yhteiskunnan talouden ymmärtämiseen liittyvänä osaamisena. Myös yrittäjäksi ryhtymisen erilaiset reitit tulee tunnistaa nykyistä kattavammin: uuden yrityksen perustamisen rinnalla on otettava huomioon yritysostot, omistajanvaihdokset ja olemassa olevan yritystoiminnan jatkaminen.   

Suuntaviivakohtainen palaute tavoitteista ja koulualakohtaisista kehittämistoimista  

1. Innostamme toiminnan ja kokeilun avulla yrittäjämäiseen toimintatapaan 

Sivista pitää suuntaviivan tavoitteita ja kehittämistoimia pääosin kannatettavina. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta ehdotetut toimet kytkeytyvät luontevasti leikkiin, lasten toimijuuteen ja yhdessä tekemiseen. 

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämistoimissa mainitaan oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva oppiminen sekä yhteistyö yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Linjauksissa tulee lisäksi huomioida näiden mahdollisuuksien yhdenvertainen saavutettavuus ja toteuttamisen edellyttämät resurssit eri puolilla Suomea. Perusopetuksen opinto-ohjauksessa yrittäjyys tulee tuoda esiin palkkatyön rinnalla yhtenä mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona. Lukiokoulutuksen yhteistyökumppaneina on perusteltua tunnistaa nykyistä selvemmin myös järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta. 

Ammatillisen koulutuksen kehittämistoimissa olisi perusteltua tunnistaa nykyistä paremmin mahdollisuudet tehdä yritysten toimintaa ja osaamista kehittävää yhteistyötä korkeakoulujen, erityisesti ammattikorkeakoulujen, kanssa. Yhteiset projektit ja oppimisympäristöt voivat tarjota ammatillisen koulutuksen opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua omaa alaansa koskevaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä vahvistaa koulutusasteiden välistä jatkumoa. 

Korkeakoulutusta koskeva kirjaus painottuu opiskelijayrittäjyyteen ja tutkimuslähtöisiin startup-yrityksiin. Sitä tulee täydentää tuomalla esiin laajemmin eri koulutusalojen työelämä- ja yritysyhteistyö, aidot toimeksiannot sekä opiskelijoiden osallistuminen monialaisiin kehittämisprojekteihin. Yhteistyötä ja yhteisiä oppimisympäristöjä tulee edistää koulutusaste- ja organisaatiorajat ylittäen.

2. Tarjoamme joustavia mahdollisuuksia yrittäjyys- ja talousosaamisen edistämiseen 

Sivista pitää yksilöllisiä opintopolkuja sekä oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittäviä opiskelumahdollisuuksia koskevia tavoitteita kannatettavina. Riittävä perusosaaminen yrittäjyys- ja talousosaamisesta tulee varmistaa eri koulutusasteilla ja koulutusaloilla osana opintojen sisältöjä. 

Lukion ulkopuolella esimerkiksi harrastuksissa, järjestötoiminnassa, vapaassa sivistystyössä tai yrittäjyyskokeiluissa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on perusteltua. Käytäntöjen tulee olla valtakunnallisesti riittävän yhdenmukaisia, jotta opiskelijoiden asema ei riipu kohtuuttomasti lukiosta tai paikkakunnasta. Harrastuksiin ja muuhun omaehtoiseen toimintaan osallistumisen tulee kuitenkin perustua nuoren omiin kiinnostuksen kohteisiin ja vapaaehtoisuuteen. 

Ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen tarjoavat hyvät lähtökohdat yksilöllisten yrittäjyyspolkujen rakentamiselle. Jatkovalmistelussa voidaan vahvistaa erityisesti aikuisten ja jo yrittäjinä toimivien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan sekä hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Myös kansainvälistymisrahoituksen tarjoamat mahdollisuudet tulisi ulottaa nykyistä selvemmin ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatukseen. 

Korkeakoulujen osalta luonnoksessa on perustellusti tunnistettu yksilölliset ja korkeakoulurajat ylittävät opintopolut, yrittäjien hyödyntäminen mentoreina sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet. Linjausten vaikuttavuutta vahvistaisi käytännön toteutusedellytysten täsmentäminen. Tämä edellyttää toimivia käytäntöjä aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen, opintojen sisällyttämiseen tutkintoihin sekä korkeakoulujen yhteisen ja avoimen koulutustarjonnan hyödyntämiseen. Myös avoimet opinnot, pienet osaamiskokonaisuudet ja työelämään kytkeytyvät toteutukset tulee tunnistaa osana joustavaa tarjontaa. 

Yrittäjyyden lukiodiplomin mahdollista hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa voidaan selvittää yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kirjauksessa on kuitenkin huomioitava korkeakoulujen autonomia ja erilaiset opiskelijavalinnan käytännöt. 

Joustavien mahdollisuuksien tulee olla saavutettavia myös oppijoille, joilla on oppimisvaikeuksia tai puutteita kotimaisten kielten taidossa. Tämä edellyttää saavutettavia oppimisympäristöjä, kielitietoista opetusta ja vaihtoehtoisia tapoja hankkia ja osoittaa osaamista. 

3. Vahvistamme kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskentelevien osaamista pitkäjänteisesti uudella ja päivittyvällä tiedolla 

Sivista pitää henkilöstön osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä yhtenä linjausten vaikuttavuuden keskeisistä edellytyksistä. Luonnos tunnistaa täydennyskoulutuksen ja työyhteisön tuen merkityksen, mutta kehittämistoimet jäävät osin yleisluontoisen kannustamisen tasolle. Toimeenpano edellyttää pysyviä rakenteita, selkeitä vastuita ja riittävää resursointia. 

Jatkovalmistelussa on perusteltua tarkastella, miten yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen näkökulmia voisi vahvistaa yliopistojen opettajankoulutuksessa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Tavoitteena tulee olla eri koulutusasteille ja koulutusaloille soveltuva tutkimusperustainen osaaminen, ei kaikille samanlaisena toteutettava yksittäinen opintosisältö. Osaamisen kehittämisen tulee koskea yrittäjyys- ja talousaineiden opettajien lisäksi laajemmin opetus- ja ohjaushenkilöstöä. 

Korkeakoulutusta koskeva kehittämistoimi jää luonnoksessa liian yleiseksi. Kirjauksessa olisi syytä tunnistaa korkeakoulujen rooli yrittäjyyskasvatusta koskevan tutkimustiedon tuottajina, pedagogisten mallien kehittäjinä sekä opettajien ja muun henkilöstön jatkuvan oppimisen mahdollistajina. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi harjoittelukouluja, ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyötä sekä korkeakoulujen, oppilaitosten ja työelämän yhteisiä verkostoja. Myös korkeakoulujen oman henkilöstön osaamista tulee voida kehittää työelämä- ja yritysyhteistyön sekä TKI-toiminnan kautta. 

Täydennyskoulutuksen tulee olla valtakunnallisesti koordinoitua, saavutettavaa ja käytännön työtä tukevaa. Ajantasaisen tutkimus- ja työelämätiedon seuraaminen ei voi jäädä yksittäisen opettajan vastuulle, vaan henkilöstön tueksi tarvitaan tutkimusperustaisia materiaaleja, koulutusta ja toimivia vertaisverkostoja. 

Oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien johdon rooli tulee nostaa kehittämistoimissa nykyistä selkeämmin esiin. Johdon tehtävänä on liittää yrittäjyyskasvatus ja talousosaaminen osaksi pedagogista johtamista, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja yhteistyörakenteita sekä varmistaa toiminnalle riittävät edellytykset. Näin kehittäminen ei jää yksittäisten opettajien aktiivisuuden varaan, vaan tukee koko yhteisön toimintakulttuuria. 

4. Valmistaudumme ja valmennamme tulevaisuuteen 

Sivista pitää tulevaisuusvalmiuksien vahvistamista perusteltuna osana yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjauksia. Luonnoksen johdannossa korostetaan oppijoiden tulevaisuususkoa, mutta tämä tavoite ei näy riittävän selkeästi koulutusastekohtaisissa kehittämistoimissa. Oppijoille tulee tarjota ikätasoisesti kokemuksia siitä, että omalla osaamisella, yhteistyöllä ja yrittäjämäisellä toiminnalla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja ratkaista yhteiskunnallisia haasteita. 

Tekoälyn, datatalouden ja teknologisen murroksen vaikutukset tulee nimetä kehittämistoimissa nykyistä selkeämmin. Pelkkä digitaalisen osaamisen vahvistaminen on tavoitteena liian yleinen. Eri koulutusasteilla tarvitaan valmiuksia tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, kriittiseen arviointiin sekä niiden työelämään, yritystoimintaan ja taloudelliseen päätöksentekoon kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseen. 

Lukiokoulutukselle esitetty tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvän paikallisen opintotarjonnan lisääminen on kannatettavaa. Sen toteuttaminen edellyttää kuitenkin koulutuksen järjestäjien erilaiset olosuhteet huomioivaa resursointia sekä yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua tällaiseen toimintaan eivät saa riippua kohtuuttomasti lukion sijainnista tai paikallisista verkostoista. 

Ammatillisen koulutuksen osalta on perusteltua vahvistaa yhteistyötä alueen yritysten, korkeakoulujen ja muiden kehittämistoimijoiden kanssa. Yhteiset projektit ja oppimisympäristöt voivat tukea opiskelijoiden tulevaisuusvalmiuksia sekä tarjota yrityksille uusia näkökulmia toimintansa kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta voi toimia luontevana alustana tällaiselle yhteistyölle. 

Korkeakoulujen kehittämistoimissa on perustellusti tunnistettu tutkimustulosten hyödyntäminen, yritysyhteistyö, opiskelijayrittäjyys ja yrittäjyysekosysteemit. Kirjauksia tulee täydentää korostamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden osallistumista monialaisiin ja kansainvälisiin innovaatioympäristöihin sekä tutkimustiedon hyödyntämistä uusien ratkaisujen, yritystoiminnan ja alueellisen elinvoiman kehittämisessä. Tulevaisuuteen valmentamisen tulee läpäistä eri koulutusalat eikä rajautua vain yrittäjyysopintoihin tai startup-toimintaan. 

5. Työskentelemme kestävän tulevaisuuden puolesta 

Sivista pitää kestävän tulevaisuuden nostamista omaksi suuntaviivakseen perusteltuna. Kestävyys tulee ymmärtää ekologisen kestävyyden lisäksi taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kestävyytenä. Sen tulee läpäistä yrittäjyys- ja talousosaamisen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla eikä jäädä erilliseksi opetussisällöksi tai yksittäiseksi yritystoiminnan muodoksi. 

Perusopetuksen kehittämistoimi oppilaiden luottamuksen vahvistamisesta demokratiaan, journalistiseen mediaan ja oikeusvaltioon on tärkeä, ja sen yhteyttä yrittäjyyskasvatukseen ja talousosaamiseen tulee vahvistaa. 

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen kehittämistoimissa tulee nimetä nykyistä selvemmin vihreä siirtymä ja sen synnyttämät uudet mahdollisuudet. Teemoja voidaan käsitellä eri oppiaineissa ja koulutusaloilla sekä aitoihin työelämän ja yritysten haasteisiin perustuvissa oppimiskokonaisuuksissa. Samalla opiskelijoille tulee muodostua ymmärrys yritystoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten keskinäisistä yhteyksistä. 

Korkeakoulutusta koskevissa toimissa on perustellusti tunnistettu kestävyysmurrosta edistävä tutkimus, tieteidenvälinen yhteistyö ja uudet liiketoimintamallit. Opiskelijoille ja tutkijoille tulee tarjota mahdollisuuksia kehittää kestävyyshaasteisiin ratkaisuja yhteistyössä oppilaitosten, yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Vastuullisuutta ei tule kuvata vain erillisenä ”vastuullisen yrittäjyyden” tai yhteiskunnallisen yrittäjyyden osa-alueena, vaan kaiken yrittäjyyden ja yritystoiminnan lähtökohtana. 

Muut mahdolliset huomiot linjausluonnoksesta 

Vapaa sivistystyö puuttuu linjausluonnoksesta, vaikka tavoitteena on tarkastella yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamista kattavasti suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Kyse on merkittävästä puutteesta. Vapaa sivistystyö tarjoaa eri ikäisille oppijoille matalan kynnyksen ja joustavia mahdollisuuksia vahvistaa yrittäjyys-, talous-, kieli-, digi- ja työelämäosaamista. Se palvelee myös aikuisia, yrittäjiä ja maahan muuttaneita sekä tukee jatkuvaa oppimista. Vapaa sivistystyö tulee sisällyttää linjausten nykytilan kuvaukseen ja koulutusmuotokohtaisiin kehittämistoimiin. Lisäksi sen rooli muiden koulutusmuotojen yhteistyökumppanina sekä siellä hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee huomioida. 

Kielitietoisuuden tulee olla linjauksissa koulutusmuodot läpäisevä näkökulma eikä rajautua pääasiassa ammatilliseen koulutukseen. Korkeakoulujen osalta tulee nostaa nykyistä selvemmin esiin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuudet kiinnittyä suomalaisiin työelämä-, yrittäjyys- ja innovaatioverkostoihin. Tätä voidaan tukea kielitietoisella opetuksella, yrittäjämentoroinnilla, työelämä- ja yritysyhteistyöllä sekä monikielisillä oppimisympäristöillä. 

Linjausten toimeenpano, vastuut ja seuranta jäävät luonnoksessa avoimiksi. Asiakirjaan tulee lisätä kuvaus toimeenpanon rakenteesta, vastuutahoista, resursoinnista, aikataulusta ja seurannasta. Vaikuttavuutta tulee arvioida tutkimusperustaisesti ja koulutusmuodoittain siten, että samalla voidaan seurata tavoitteiden alueellisesti yhdenvertaista toteutumista. Määräaikaiset hankkeet voivat tukea kehittämistä, mutta toimeenpanon tulee kiinnittyä koulutusjärjestelmän pysyviin rakenteisiin. 

Lisäksi luonnos edellyttää kielellistä ja teknistä viimeistelyä, lähdeviitteiden tarkistamista sekä keskeisten käsitteiden yhdenmukaista käyttöä. 

Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksen liitteessä 2 on esimerkinomaisesti lueteltu organisaatioita, jotka tarjoavat kouluille ja oppilaitoksille tukea, asiantuntemusta ja toimintamalleja yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen toteuttamiseen. Mitä organisaatioita liitteeseen 2 olisi syytä lisätä? Ilmoita organisaatio, lyhyt kuvaus sen päätehtävästä ja keinoista, joilla organisaatio tukee kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksessa ja talousosaamisen edistämisessä. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) 

Päätehtävä: Kasvatuksen ja koulutuksen riippumaton kansallinen arviointi. 

Tuki kouluille ja oppilaitoksille: Karvi tuottaa arviointitietoa muun muassa yrittäjyysosaamisesta, työelämävalmiuksista ja koulutuksen toimintakulttuureista. Koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja korkeakoulut voivat hyödyntää tietoa toimintansa tutkimusperustaisessa kehittämisessä. 

Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöt eli ES-yhteisöt 

Päätehtävä: Opiskelijalähtöisen yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden verkostojen rakentaminen korkeakouluissa. 

Tuki kouluille ja oppilaitoksille: Yhteisöt järjestävät tapahtumia, mentorointia ja yritysideoiden kehittämistä tukevaa toimintaa sekä luovat yhteyksiä opiskelijoiden, korkeakoulujen ja yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemien välille. 

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ja järjestöt 

Päätehtävä: Elinikäisen oppimisen, osallisuuden ja ihmisten omaehtoisen osaamisen kehittämisen edistäminen avoimella ja joustavalla koulutuksella. 

Tuki kouluille ja oppilaitoksille: Vapaan sivistystyön toimijat tarjoavat yrittäjyys-, talous-, digi-, kieli- ja työelämäosaamista vahvistavaa koulutusta sekä voivat toteuttaa muiden koulutusmuotojen kanssa yhteisiä oppimiskokonaisuuksia ja koulutuspolkuja. 

Sivista korostaa, että vapaa sivistystyö tulee lisäksi sisällyttää linjausten varsinaiseen koulutusmuotokohtaiseen tarkasteluun eikä jättää ainoastaan liitteessä mainittavaksi yhteistyökumppaniksi. 

Helsingissä ​31.8.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Aleksi Sandroos​, ​johtava asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​
​aleks.sandroos@sivista.fi​ 

Sivistysala ry tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Edustamme yli 450 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 71 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.