Uutishuone
Budjettiriihi: Sivistysala tyytyväinen – ei lisäleikkauksia koulutukseen
Sivistysala ry on tyytyväinen, että hallitus ei kohdistanut uusia säästöjä koulutukseen budjettiriihessään. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvukäyrä loivenee, mutta yhteistä kasvutavoitetta ei vesitetty. Työttömien mahdollisuuksia opiskeluun helpotetaan.
Hallitus tiedotti esityksestään vuoden 2026 budjetiksi tiistaina.
– Elokuinen pohjaesitys valtiovarainministeri Riikka Purralta herätti paljon huolta sivistysalalla. Olen tyytyväinen, että hallitus on nyt valinnut muut keinot julkisen talouden sopeuttamiseen: koulutukseen ei tehty uusia leikkauksia, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Hallitus on aiemmilla päätöksillä leikannut rahoitusta mm. vapaalta sivistystyöltä (20,5 milj. euroa) sekä päättänyt lisäsäästöistä aikuisten ammatilliseen koulutukseen (120 milj. euroa) sekä korkeakoulutukseen (83 milj. euroa).
– Ymmärrämme talouden kokonaiskuvan. Osaaminen, koulutus, tutkimus ja luovuus ovat Suomen tulevaisuuden ja talouskasvun avaintekijät. Niistä leikkaamalla ei päästä pois negatiivisesta kierteestä. On hyvä, että hallitus ei lähtenyt tekemään uusia säästöjä sivistyssektorilta, Uusitalo sanoo.
Työttömien opiskelua helpotetaan
Hallitus kertoi helpottavansa lainsäädäntömuutoksilla työttömien mahdollisuutta suorittaa korkeakouluopintoja. Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat tänä vuonna koonneet opintotarjontansa yhteen käyttöliittymään uudessa opin.fi -palvelussa.
– Korkean työttömyyden jatkuessa on hallitukselta hyvä valinta, että työttömänä olevat voivat suorittaa korkeakouluopintoja vapaammin. Avoimilla opinnoilla voi hankkia uutta työelämän kannalta tarpeellista osaamista ja ne voidaan myöhemmin sisällyttää tutkintoon, Uusitalo sanoo.
Korkeakouluille aloituspaikkoja
Hallitus toisti tiedotteessaan lupauksen uudesta 100 miljoonan euron rahoituksesta korkeakoulujen opiskelupaikkojen lisäämiseen. Osa määrärahasta kohdentuu uuteen opintosetelimalliin, jossa ilman korkeakoulupaikkaa jääneet nuoret voivat suorittaa avoimia opintoja maksutta 30 opintopisteen verran. Rahoitus lisätään täydentävässä talousarvioesityksessä.
– Suomessa on laajasti jaettu yhteinen tavoite, että puolet nuorisoikäluokasta saa korkeakoulutuksen. Nykyisellä 40 prosentin tasolla jäämme OECD-maiden heikompaan joukkoon. Jäämme odottamaan tarkempia tietoja tämän erittäin tarpeellisen rahoituksen toteutumisesta, sanoo Uusitalo.
Tutkimusrahoituksen kasvu loivenee, perusteena BKT
Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen (T&K) kasvu loivenee. Voimassa olevassa rahoituslaissa T&K-rahoituksen kasvu on sidottu bruttokansantuotteeseen (BKT). Tavoitteena on neljän prosentin BKT-osuus vuonna 2030. Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut odotetusti.
– Julkinen rahoitus kasvaa edelleen, mutta kasvutahti hidastuu. Tärkeintä on, että hallitus on edelleen sitoutunut T&K-kasvutavoitteeseen vuodelle 2030 parlamentaarisen sovun mukaisesti. On ymmärrettävää, että tiukassa taloustilanteessa rahoituslisäysten tasoja nyt tarkistetaan BKT-lukua vastaavasti. Olen varma siitä, että julkinen rahoitus tutkimukselle ja kehitykselle ruokkii Suomen talouden uudistumista ja kasvua, Uusitalo sanoo.
Talousarvioehdotuksessa Business Finlandin T&K-toiminnan myöntövaltuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla. Korkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen kohdennetaan yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
- Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen
puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi
