» Uutiset » Aikuiskoulutukseen osallistui noin 1,5 miljoonaa henkeä vuonna 2022

Aikuiskoulutukseen osallistui noin 1,5 miljoonaa henkeä vuonna 2022

Miesopiskelija kirjoittaa pöydän ääressä.

Tilastokeskuksen tuore tutkimus kertoo aikuiskoulutuksen merkityksestä ammatillisen koulutuksen päivittämisen ja elinikäisessä oppimisen kannalta.

Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisille suunnattuun ja organisoituun koulutukseen osallistui lähes joka toinen 18–64-vuotias vuonna 2022, uutisoi Tilastokeskus. Osallistumisaste on pysytellyt samalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Aikuiskoulutukseen osallistui eniten naisia, korkeakoulutettuja ja 35–54-vuotiaita. 

Lähes puolet työvoimaan kuuluvista henkilöistä opiskeli työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi. Huomattava osa aikuiskoulutuksesta oli siis ammatillista – työssä käyvistä ja työttömistä oli tällaisessa koulutuksessa vajaat 1,1 miljoonaa eli 46 prosenttia. 

– Tiedot aikuiskoulutuksen osallistumisasteesta ovat myönteisiä. Se osoittaa, että aikuiset ovat kiinnostuneita jatkuvasta oppimisesta ja osaamisensa kehittämisestä. Tämä on olennaista Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun, mutta myös hyvinvoinnin kannalta, toteaa elinkeinopoliittinen asiantuntija Jussi-Pekka Rode. 

Työssäkäyvät osallistuivat työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen työttömiä enemmän. Suurin osa tästä koulutuksesta oli työnantajan tuella tapahtuvaa henkilöstökoulutusta. 

Vapaan sivistystyön leikkaukset heikentävät elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia 

Yleissivistävään tai harrastuksiin liittyvässä koulutuksessa oli lähes 380 000 aikuista, eli 14 prosenttia kaikista 18–64-vuotias. Yleissivistävä ja harrastustavoitteinen koulutus oli muun aikuiskoulutuksen tapaan suosituinta korkeakoulutettujen keskuudessa. 

Sivista katsoo, että hallituksen budjettiriihessä esittämät vapaan sivistystyön leikkaukset heikentävät kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä ja kaventavat kaikenikäisten oppimisen mahdollisuuksia. Kesäyliopistojen määrärahoja leikataan miljoonalla, ja tiukimpaan asemaan joutuvat opintokeskukset, joihin kohdentuva noin 7 miljoonan euron leikkaus vaarantaa järjestöjen koko toiminnan. Tarkempi budjettiesitys julkistetaan ensi viikon alussa.  

– Viestimme syksyn eduskunnan budjettikäsittelyyn on vapaan sivistystyön selvä: leikkauksia on kohtuullistettava. Kustannusten hillintää voidaan tehdä muuta kautta kuin leikkaamalla, muistuttaa Rode.  

 

Lisätietoja: 

Jussi-Pekka Rode p. 040 168 6836 

Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista 

Jaa

Seuraa

Lue lisää aiheesta

Vapaan sivistystyön roolia ja tehtävää on kirkastettava

Lue lisää...
Asiantuntija Aleksi Sandroos harmaassa puvuntakissa

Kotoutumiskoulutus on investointi, joka edistää työllistymistä

Lue lisää...

Heikki Kuutti Uusitalo: Kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta – sivistyksestä leikkaaminen olisi suuri virhe

Lue lisää...

Aleksi Sandroos: Kotoutumista koulutuksella – Vapaan sivistystyön vaikuttava työ ansaitsee paremmat resurssit

Lue lisää...

Hankintalaki

Lue lisää...

Kansalliset suositukset tekoälyn käyttöön varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa​ 

Lue lisää...

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset – rakeita taivaan täydeltä

Lue lisää...

Jussi-Pekka Rode: Ammatillisen leikkaukset sattuvat, mutta keneen ja kuinka paljon?

Lue lisää...

Aleksi Sandroos: Vapaasta sivistystyöstä leikkaaminen ei helpota hallituksen murheita

Lue lisää...