Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi – Korkeampaa ilmasto-osaamista yhteistyössä

Kestävyys- ja ilmasto-osaamista tarvitaan eri toimialoilla vuosi vuodelta yhä enemmän. Kuinka voimme pitää huolen siitä, että osaajia riittää kasvaville vihreän siirtymän markkinoille ja ilmastonmuutoksen torjuntaan?

Ilmastoyliopisto on suomalaisten korkeakoulujen muodostama verkosto, joka syntyi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sitran rahoittamasta hankkeesta vuonna 2018. Nykyisin toimintaa rahoittaa 28:n jäsenkorkeakoulun lisäksi Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC.  

Ilmastoyliopistoverkoston johtaja ja Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen kertoo, että idea ilmasto-osaamisen yhteistyöstä syntyi jo 2016, kun neljä korkeakoulua kehittivät yhdessä Ilmasto.nyt -kurssin. 

Laura Riuttanen

– Tavoitteenamme oli, että kurssi sopisi kaikille ilmastonmuutoksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Kurssia on opetettu yhdessätoista korkeakoulussa ja tämän pohjalta toiminta laajentui Ilmastoyliopisto-verkostoksi, Riuttanen kertoo. 

– Tuolloin suomalaisessa yhteiskunnassa oli havaittavissa vielä ilmastoskeptisyyttä. Olemme tulleet pitkälle näistä ajoista, huomauttaa Riuttanen, joka on taustaltaan meteorologi ja tutkinut työssään esimerkiksi pilvien vaikutusta ilmastonmuutoksessa. 

Ilmastoyliopisto tarjoaa kaksitoista ilmaista verkkokurssia ilmastoviestinnästä biodiversiteettikriisien tutkimukseen. Kursseja tarjotaan niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Uusin kurssi, joka alkaa ensi syksynä, keskittyy metsien rooliin ilmastonmuutoksessa.  

Lisäksi Helsingin yliopistossa alkoi tänä keväänä Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus yhteistyössä verkoston kanssa. Koulutuksella on tarkoitus vastata kasvaneeseen ilmastoasiantuntijuuden tarpeeseen eri sektoreilla. 

– Tarvitsemme ilmasto-osaamisen lisäämistä eri toimialoilla. Ilmastonmuutosta ei ratkaista siiloissa, vaan tarvitsemme yhteistyötä. Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus vastaa tähän tarpeeseen, Riuttanen toteaa. 

Kestäviä ratkaisuja tosielämän haasteisiin 

Ilmastoyliopisto -verkosto tarjoaa kursseja 24:n korkeakoulun voimin. Kursseille voi osallistua kuka tahansa taustasta riippumatta ja korkeakoulut voivat tarjota omia kurssejaan osaksi Ilmastoyliopiston tarjontaa. Monet kursseista ovat syntyneet yhteistyössä useamman korkeakoulun kanssa. 

 Ympäristötekniikan lehtori Anne-Marie Tuomala LAB-ammattikorkeakoulusta on ollut mukana verkostossa sen alkuajoista lähtien. 

Anne-Marie Tuomala

– On ollut hienoa seurata, kuinka hankkeesta on kasvanut kokonainen verkosto. Eri oppilaitosten ja alojen asiantuntemuksen yhteen tuominen on keskeistä suomalaisen kestävyys- ja ilmasto-osaamisen kehittämiselle, Tuomala painottaa. 

Tuomala on toiminut opettajana Ilmastoyliopiston kursseilla ja ollut mukana kehittämässä esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun koordinoimaa Solutions.now -kurssia, jossa opiskelijat luovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ratkaisuja yritysten tarpeisiin. Niin opiskelijat kuin yritykset ovat olleet innoissaan projektikurssin luomista mahdollisuuksista. 

– Solutions.now -kurssin ajatuksena on tuottaa ratkaisuja tosielämän haasteisiin. Eri korkeakoulujen opiskelijat tekevät projekteissa yhteistyötä yhdessä ja yrityksen kanssa, jotta ratkaisut vastaisivat mahdollisimman hyvin käytännön tarpeisiin. Opiskelijamme ovat työskennelleet esimerkiksi Fortumin kanssa projektissa, jossa kartoitettiin uusia bioperäisiä materiaaleja ja niiden kestävyyttä, Tuomala kertoo. 

Kohti planetaarista terveyttä 

Minkälaisia ihmisiä Ilmastoyliopistossa sitten opiskelee? Yksi heistä on yleislääketieteen ja reumatologian erikoislääkäri sekä THL:n ja Tampereen yliopiston post doc -tutkija Samuel Sandboge, joka on omien sanojensa mukaan suorittanut ainakin puolet Ilmastoyliopiston kursseista. 

– Olen ollut huolissani ilmastokriisistä jo vuosien ajan. Luin viime vuonna mökillä ollessani somesta sään ääri-ilmiöistä, metsäpaloista ja tulvista. Tietoisuus siitä, että tilanne näyttää nyt huononevan nopeasti, iski tajuntaani herättäen pelkoa ja ahdistusta. Rupesin pohtimaan, mitä voisin lääkärinä ja tutkijana asian eteen tehdä, Sandboge kertoo. 

Samuel Sandboge

Lamaannuksen sijaan Sandboge päätti ryhtyä toimiin. Ensiksi piti kuitenkin saada lisää luotettavaa tietoa aiheesta.  

– Ilmastoyliopiston kurssit ovat inspiroineet ja tarjonneet kattavasti tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävyysajattelusta. Opinnoissa tehdään myös ryhmätöitä, jotka ovat olleet todella antoisia, sillä opiskelijat ovat eri ikäisiä ja tulevat monilta eri aloilta, Sandboge kehuu. 

Opiskelut antoivat kimmokkeen tehdä vielä enemmän, sillä Sandboge on ollut mukana kehittämässä kurssia planetaarisesta terveydestä, joka tuli osaksi Helsingin yliopiston kurssitarjontaa viime toukokuussa. 

– Planetaarisessa terveydessä ihmisen terveys ja hyvinvointi nähdään linkittyvän vahvasti ympäristön tilaan. Ilmastoahdistukseen ja muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin esimerkiksi ihmisten ympäristössä liittyy terveysuhkia, joita kurssi käsittelee. 

Ilmastoyliopistoverkosto on todiste siitä, että muutos kohti kestävää yhteiskuntaa tapahtuu yhteistyössä. Sandboge sanoo, että aikoo vielä jatkaa Ilmastoyliopiston kurssien suorittamista, sillä ne täydentävät jatkuvasti palapelin tavoin tietoutta aiheesta. 

Pääkuva: iStock, Panuwat Dangsungnoen