Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty erityisesti osaajapula-aloille

Helsingin Sanomat käsitteli pääkirjoituksessaan (18.9.) korkeakoulutettujen työllistymistä. Kirjoituksessa viitattiin HS:n artikkeliin (15.9.), jossa esitettiin, että opiskelijoiden työllistyminen ei kiinnostaisi korkeakouluja. Tämä ei pidä paikkaansa.

Korkeakoulut päättävät lain mukaan itse aloituspaikoistaan. Valintoihin vaikuttavat kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella asetetut tavoitteet sekä julkisen vallan rahoitus. Työllistyminen ja sen laatu huomioidaan korkeakoulujen rahoitusmalleissa ja koulutustarvetta arvioidaan jatkuvasti sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä että korkeakouluissa.

Aloituspaikkoja on lisätty erityisesti osaajapula-aloille. Esimerkiksi vuonna 2024 uusien ict-alan opiskelijoiden määrä korkeakouluissa oli yli 80 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Heikko taloussuhdanne on lisännyt myös korkeakoulutettujen työttömyyttä. Korkeakoulutus ja sen antama laaja osaaminen on silti hyvä lääke työttömyyttä vastaan. Korkeakoulutettujen työllisyys on huomattavasti toisen asteen koulutettuja korkeammalla tasolla ja työttömyys pienempää. Korkeakoulututkinnon suorittaneista on vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä neljä prosenttia, kun ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työttömänä on 16 prosenttia.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja ei voi kohdentaa katse tämän hetken työmarkkinatilanteessa. Opiskelijoiden valmistuttua suhdanne on jo toinen. Korkeakoulutettujen osaamisella rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Tulevaisuuden osaamistarpeita emme voi koskaan tietää varmasti. Korkeakoulututkinnon vahvuus onkin sen tuottamissa laajoissa valmiuksissa, joiden avulla yksilön on helpompi muuntaa osaamistaan erilaisiin tarpeisiin. Tämä on yksi keskeinen osa korkeakoulujen sivistystehtävää.

Monipuolinen osaaminen synnyttää uusia työpaikkoja ja houkuttelee investointeja.

Suomi on jäänyt kauas OECD-maiden keskitasosta korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrässä. Vain korkeakoulut voivat nostaa koulutustasoa työuran aikaisen osaamisen kasvattamiseksi ja uranvaihtoon.

Kaikkiin tarpeisiin ei kuitenkaan voida vastata nykyisellä rahoituksella, joka on reaalisesti pienentynyt 2010-luvulta lähtien samalla kun opiskelijamäärä, suoritettujen tutkintojen ja tutkimuksen määrä on kasvanut huomattavasti. Opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus on Suomessa 20–30 prosenttia matalampi kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Heikki Holopainen

toiminnanjohtaja

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi

Ida Mielityinen

toiminnanjohtaja

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene

Susanna Niinistö-Sivuranta

toimitusjohtaja

Sivistysala

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipiteenä 26.9.2025.