Liikkuvuuden edistäminen on EU:n kilpailukyvyn ajuri

Miksi opiskelijoiden ja henkilöstön vapaa liikkuvuus on elintärkeää yliopistoille?

Ihmisten ja osaamisen vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Se on myös EU:n sivistystehtävä; sivistys rakentuu jakamalla ja vaihtamalla kokemuksia sekä ymmärtämällä toisia. Liikkuvuus on keskeistä yliopistojen opettajille ja tutkijoille, sillä parhaat tulokset niin tieteen kuin taiteen aloilla saadaan aikaan yhteistyössä. On erittäin tärkeää, että korkeakoulujen henkilöstöllä on hyvät edellytykset rakentaa parhaita mahdollisia hankkeita EU:n sisällä ja opiskelijoilla mahdollisuus opiskella kotimaan rajojen ulkopuolella.

Entä tieteen ja tutkimuksen liikkuvuus?

Kun Suomi liittyi EU:hun, tieteen ja tutkimuksen raja-aidat kaatuivat. Tänä päivänä EU-alueen vapaa liikkuvuus on tutkimus- ja TKI-verkostoille ensiarvoisen tärkeää ja edellytys sille, että voimme tehdä parhainta mahdollista tutkimusta ja luoda innovaatioita. Huippututkimusta myös rahoitetaan enenevässä määrin kansainvälisissä konsortioissa.

Vapaalla liikkuvuudella luodaan kilpailuetua suhteessa esimerkiksi Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tämä on välttämätöntä, jotta pärjäisimme tieteen ja tutkimuksen kilpailussa. EU:lla on tässä vielä kirittävää – meidän on tunnistettava ne synergiat, jotka johtavat uusiin innovaatioihin, ja löydettävä parhaat mahdolliset kumppanuudet ja verkostot.

Mitä haasteita tähän liittyy?

Jotta menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa, emme voi toimia siiloissa; tieteen ja tutkimuksen liikkuvuuden eteen on tehtävä edelleen paljon töitä. Tarvitsemme osaamisen tasaista virtaa, joka syntyy hyvistä verkostoista ja vapaasta liikkuvuudesta. Kynnys kansainvälistymiselle täytyy olla mahdollisimman matala ja osaamisen liikkuvuuden esteiden on oltava minimaaliset. Suomeen asettuminen on tehtävä helpoksi ja Suomen on myös oltava houkutteleva paikka kansainvälisille osaajille, jotta tutkimusten tulokset jäisivät maahan. Tämän suhteen on myös tehtävä enemmän työtä.

Miksi osaamisen liikkuvuus on EU:n sisämarkkinoiden vahvuus ja pohja kestävälle talouskasvulle?

Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi syntyvät osaamisesta ja osaajista. Ilman osaajia emme voi rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Tämä toteutuu parhaiten, kun tiedon ja kokemuksen vaihdannan esteet ovat minimaalisia. Parhaassa tapauksessa tästä muodostuu myönteisyyden kehä, jossa laadukas koulutus ja tutkimus tuottavat hyvinvointia, joka houkuttelee esimerkiksi lisää osaajia Suomeen.

Jotta tutkimustulokset johtaisivat innovaatioihin ja talouskasvuun, on työn tulokset osattava levittää ja jalkauttaa yhteiskunnassa. Muuten tutkimuksen synnyttämä potentiaalinen kilpailuetu ei konkretisoidu. Esimerkiksi tekoälyn ja rokotetutkimusta vaativien pandemioiden haltuunotto vaatii yli rajojen ulottuvaa osaamista. Suomella on kaikki edellytykset olla kiinni näissä globaaleissa virroissa.

Kuva: Marko Junttila