Uutishuone
Lukiokoulutuksen uudistusten suunta on oikea
Orpon hallituksen ohjelmaan asetettujen lukiouudistusten valmistelu on edennyt. Kesän kynnyksellä on ollut mahdollista jättää lausunto ehdotuksiin, jotka liittyvät englanninkieliseen ylioppilastutkintoon, oppimisen tukeen, rahoitusjärjestelmään, taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeeseen sekä tilauskoulutukseen. Sivistysala ry piti omassa lausunnossaan ehdotuksia pääosin tarpeellisina uudistuksina, joiden myötä lukiokoulutus vastaa yhä kattavammin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Erityisesti englanninkielistä ylioppilastutkintoa on odotettu pitkään.
– Ylioppilastutkinto olisi jatkossa mahdollinen myös niille, joiden kielitaito ei riitä suomen- tai ruotsinkieliseen opiskeluun – tämä on erittäin hienoa! Englanninkielisten koulutuspolkujen kehittäminen on olennaista myös kansainvälisen osaajarekrytoinnin näkökulmasta. Jatkovalmistelussa on vielä harkittava, millä tasolla kansalliskielten osaamista edellytetään ylioppilastutkinnossa, Sivistan johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen sanoo.
Ehdotuksen mukaan englanninkieliseen ylioppilastutkintoon kuuluisi pakollinen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe. Kokeen läpäisyyn vaadittava taitotaso on haastava, ellei mahdoton, saavuttaa mikäli kielitaidon kehittäminen lähtee hyvin alusta. Merkittävä osa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittajista todennäköisesti valmistuisi ylioppilaaksi kompensaatiota hyödyntäen. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Sivista ehdottaa ratkaisuksi uuden, lukiossa alkavan kansalliskielten oppimäärän kehittämistä.
– Painotamme, että suomen tai ruotsin opiskelu sekä mahdollisuus tarjota opetusta joiltain osin näillä kielillä myös englanninkieliseen koulutukseen valituille on kuitenkin tärkeää. Ne antavat hyvät edellytykset suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen sekä kielitaidon kehittämiseen lukio-opintojen päätyttyä, Tikkinen jatkaa.
Jyrkkä ei hallintomenettelylle erityisopetuksesta päätettäessä
Oikeus erityisopetukseen säädettiin vuoden 2018 lukiolain uudistuksessa. Uudistuksen myötä erityisopetuksen asema lukiokoulutuksessa on vahvistunut ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Nyt erityisopetuksesta ehdotetaan tehtäväksi hallinnollinen päätös. Erityisopetuksen saamisen ehtona olisi todennetut oppimisvaikeudet tai muut syyt. Sivista näkee vaarana, että erityisopettajien työstä yhä suurempi osuus menisi muuhun kuin itse opiskelijan tukemiseen. Myös rehtorien hallinnollisesta työkuormasta on syytä kantaa huolta.
– Hallitusohjelmassa on kunnianhimoinen tavoite uudistaa lukion rahoitusta siten, että se vastaisi paremmin koulutuksen todellisiin kustannuksiin. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu niin kauan kuin rahoituslaissa olevaa leikkuria ei poisteta. Näin ollen on oltava erityisen tarkkana siitä, mihin lukiokoulutuksen ohuet resurssit käytetään. Hallinnollisen työn lisääminen ei ole oikea suunta, Tikkinen toteaa.
Oman haasteensa oppimisen tuen uudistamiseksi lukiokoulutuksessa tuo meneillään oleva perusopetuksen oppimisen tuen uudistus. Vaikutusten arvioinnissa on paljon epävarmuuksia. Mikäli lausunnoissa laajasti esiin tuotuja ongelmakohtia tuen pykäliin ei jatkovalmistelussa ratkaista, Sivista ehdottaa, että tuen uudistus siirretään toteutettavaksi perusopetuksen tuen uudistamisen jälkeen, jotta kokonaisvaikutukset on mahdollista arvioida.
Lue koko lausuntomme tästä.
Lisätietoja:
- Annakaisa Tikkinen, johtava asiantuntija,
politiikka ja vaikuttaminen,
puh. 040 356 6082
Lisää aiheesta:
Annakaisa Tikkinen: Olisiko seuraavaksi englanninkielisen ylioppilastutkinnon aika?
