Lukiolakiin esitetään oikeansuuntaisia muutoksia – oppimisen tuki vaatii vielä tarkastelua

Sivista on ollut mukana lukiolain uudistuksen seurantaryhmässä ja saanut mahdollisuuden kommentoida työn etenemistä. Sivista oli tiistaina 12.11. sivistysvaliokunnan kuultavana aiheesta. 

– Ehdotusten myötä lukiokoulutus voi vastata yhä kattavammin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Tietyt ehdotukset ovat kuitenkin ongelmallisia, Sivistan johtava politiikan ja vaikuttamisen asiantuntija Annakaisa Tikkinen sanoo. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin on sisällytetty leikkuri, joka vähentää lukiokoulutuksen rahoitusta joka vuosi yhteensä noin 100 miljoonan euron verran. Lakiesitys ei tuo tähän muutosta. 

– Koska lukiokoulutuksen rahoitus ei vastaa järjestämisen todellisia kustannuksia, on syytä tarkastella erittäin kriittisesti sitä, mihin nämä resurssit käytetään. Sivista vastustaa ehdotusta erityisopetuksen hallintopäätöksestä, sillä lukiokoulutuksen voimavaroja ei pidä kohdentaa enenevissä määrin hallinnolliseen työhön, Tikkinen painottaa. 

Erityisopetuksen kehittämistä pitää jatkaa paikallisesti, ei uudella lainsäädännöllä 

Sivista pitää hyvänä, että oppimisen tukea halutaan kehittää koulutusjärjestelmässä kokonaisuutena, jotta se toimisi oppijan näkökulmasta sujuvasti. Koulutusmuotojen erilaiset piirteet ja tavoitteet on kuitenkin huomioitava tuen lainsäädännössä. 

– Mahdollisimman samanlainen lainsäädäntö ei ole olennaista. Opiskelijan ja huoltajien kannalta tuen ketjun toimivuudessa on keskeisintä, että tukea voidaan tarvittaessa tarjota yhtäjaksoisesti oppijan siirtyessä koulutusmuodosta toiseen. Siksi pidämme hyvänä, että ehdotuksessa selkeytetään tiedonsiirtoon liittyviä käytänteitä koulutuksen nivelvaiheessa, Tikkinen toteaa. 

Ehdotuksessa esitetään muutoksia erityisopetukseen. Lukiokoulutuksessa säädettiin oikeus erityisopetukseen vuoden 2018 lukiolain uudistuksessa.  Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemän arvioinnin mukaan erityisopetuksen asema on vahvistunut lukioissa, ja opiskelijoiden mahdollisuudet saada tarvitsemaansa oppimisen tukea ovat lisääntyneet. 

– Oikeus erityisopetukseen on ollut voimassa vasta kolme vuotta. Mielestämme tässä kohtaa olisi fiksumpaa jatkaa kehittämistyötä paikallisesti uuden lainsäädännön sijaan. Siksi Sivista ehdottaa, että tuen pykälien muutoksista pääosin luovutaan. Niiden sijaan lisättäisiin voimassa olevan lukiolain 28 §:ään säännös opiskelijan oikeudesta tukiopetukseen, Tikkinen kertoo. 

Englanninkielisen lukiokoulutuksen ehdot kaipaavat hiomista 

Hallituksen esitykseen sisältyvä esitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollistamisesta on erittäin kannatettava ja tarpeellinen. Uudistus lisäisi lukiokoulutuksen saavutettavuutta niille lukiokoulutukseen hakeutuville, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä suoriutua ylioppilastutkinnosta kansalliskielillä.   

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon osallistumisoikeus olisi kuitenkin kaivannut laajentamista.  Sivista ehdottaa, että osallistumisoikeus annettaisiin myös niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet IB-tutkinnon hyväksytysti sekä niille, jotka ovat suorittaneet lukio-opintonsa englanniksi esimerkiksi erityisen koulutustehtävän perusteella.  

On opiskelijan kannalta kohtuullista, että hän voi suorittaa ylioppilastutkinnon kokeet sillä kielellä, jolla on opiskellut lukiossa, Tikkinen huomauttaa. 

Lue Sivistan lausunto lukiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutoksista täältä. 

Lisätietoja: 

• Annakaisa Tikkinen, johtava asiantuntija
  p. 040 356 6082

Kuva: iStock, Stephane Lizotte