Uutishuone
Palkkatiedustelu: Naisten palkkakehitys yliopistoissa nopeampaa kuin miesten
Yliopistoissa työskentelevien naisten palkkakehitys on ollut miehiä nopeampaa, vaikka miesten keskiansiot ylittävät edelleen naisten keskiansiot. Tästä huolimatta sukupuolten väliset palkkaerot ovat yliopistoissa poikkeuksellisen pieniä.
Yliopistoissa työskentelevien naisten keskiansio oli noin 93 prosenttia miesten keskiansioista vuonna 2025, käy ilmi Sivistan tuoreesta Yliopistojen palkkatilastot 2025 -julkaisusta. Sekä opetus- ja tutkimushenkilöstössä että muussa asiantuntija- ja tukihenkilöstössä miesten keskiansiot ylittävät naisten keskiansiot. Pitkällä aikavälin trendi kuitenkin osoittaa, että naisten palkkakehitys on nopeampaa miehiin verrattuna lähes vuosittain.
Suomessa ”naisen euro” on ollut perinteisesti noin 84 senttiä miesten euroon verrattuna. Yliopistoissa naisen euro on opetus- ja tutkimushenkilöstöllä 93 senttiä ja muulla henkilöstöllä 96 senttiä.
Sivistan pääekonomisti Harri Hietala huomauttaa, että yliopistojen palkkatilastojen lukujen perusteella ei voida puhua sukupuolten välisestä selittämättömästä palkkaerosta, jolla tarkoitetaan samaa työtä tekevien ja ominaisuuksiltaan yhtäläisten naisten ja miesten välistä palkkaeroa.
– Tarkastelussa ei ole huomioitu esimerkiksi eri vaativuustason tehtäviin sijoittumista, tehtävistä suoriutumista tai koulutus- ja työkokemustaustaa. Silti voidaan sanoa, että yliopistoissa sukupuolten väliset palkkaerot ovat poikkeuksellisen pieniä – varsinkin kun mennään yksittäisen yliopiston tasolle, Hietala sanoo.
Yliopistojen palkkarakenne koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta, jotka kattavat lähes koko palkan. Tehtäväkohtaisen palkanosan osuus on henkilöstöryhmästä riippuen 79–81 prosenttia.
Kaikkien yliopistojen kokoaikaisten työntekijöiden keskimääräinen palkannousu vuonna 2025 oli opetus- ja tutkimushenkilöstössä keskimäärin 1,9 prosenttia ja muussa asiantuntija- ja tukihenkilöstössä 3,4 prosenttia. Samassa työpaikassa ja henkilöstöryhmässä pysyneillä nousu oli ensimmäisessä ryhmässä 5,3 prosenttia ja jälkimmäisessä 3,8 prosenttia. Yliopistojen harjoituskoulujen henkilöstössä kaikkien henkilöiden keskimääräinen ansiokehitys oli 2,3 prosenttia ja samassa työpaikassa ja henkilöstöryhmässä pysyneillä 3,4 prosenttia.
Tohtoripilotin käynnistymisen vaikutukset näkyvät edelleen selvästi opetus- ja tutkimushenkilöstön ikärakenteessa ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisessä. Samassa henkilöstöryhmässä ja yliopistossa pysyneiden joukossa väitöskirjatutkijoiden vaikutus ansiokehitykseen oli 0,8 prosenttiyksikköä nostava ja kaikkia henkilöitä tarkasteltaessa puolestaan 0,9 prosenttiyksikköä laskeva.
Tutustu yliopistojen palkkatilastoihin tarkemmin täältä.
Yliopistojen henkilöstö ja työsuhteet
- Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivissa Suomen 13 yliopistossa työskenteli syyskuussa 2025 kaikkiaan 35 000 henkilöä, joista noin kaksi kolmasosaa kuului opetus- ja tutkimushenkilöstöön sekä kolmasosa muuhun asiantuntija- ja tukihenkilöstöön. Harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön kuului 873 henkilöä.
- Yliopistoissa työskenteli syyskuussa 2025 noin 8 200 työntekijää, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Työntekijöiden joukosta löytyi yhteensä 129 eri kansalaisuutta, joista Suomen jälkeen eniten esiintyviä olivat Kiina ja Intia.
- Yliopistojen henkilöstöstä reilu puolet oli määräaikaisessa ja vajaa puolet vakinaisessa työsuhteessa syyskuussa 2025. Vakinaisten työntekijöiden osuudet jakaantuivat seuraavasti: opetus- ja tutkimushenkilöstön (29 %), muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön (78 %) ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön (78 %).
