Selvitys: Kansainvälisen henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut sivistysalalla kymmenessä vuodessa

Noin 9 prosenttia Suomen työllisistä työskenteli sivistysalalla vuonna 2023, kertoo tuore selvitys. Alan työvoima on kasvanut yli 20 000 henkilöllä vuosien 2014–2023 aikana. Samalla sivistysalan kansainvälisyys on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2023 sivistysala työllisti noin 17 500 ulkomaiden kansalaista ja noin 15 000 vieraskielistä henkilöä. Alan työllisestä työvoimasta noin 8,3 prosenttia on ulkomaiden kansalaisia, mikä on hieman enemmän kuin koko työllisessä työvoimassa keskimäärin (6,5 prosenttia). Selvitys kattoi sekä yksityisen että kunnallisen sivistysalan.  

– Sivistysala on monimuotoinen toimiala, joka työllistää huomattavan määrän ulkomailta muuttaneita ja vieraskielisiä. Selvitys antaa kauan kaivatun kokonaiskuvan sivistysalan kansainvälisyydestä, sanoo Sivistysala ry:n toimitusjohtaja Jenni Järvelä. 

Alueelliset erot ovat hyvin suuria kansainvälisen henkilöstön määrässä. Yli puolet sivistysaloilla työskentelevistä ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla. Kansainvälisen työvoiman määrä vaihtelee myös alan sisällä. Toisaalta korostuvat vähemmän koulutusta vaativat työtehtävät kuten lastenhoitajat, toisaalta tutkijatason koulutusta edellyttävät tehtävät. Selvityksen mukaan kansainvälisen taustan omaavia henkilöitä toimii vielä verrattain harvoin johtotehtävissä. 

Maahanmuuton esteitä on purettava

Alan kokemukset kansainvälisen työvoiman rekrytoinneista ovat hyvin positiivisia. Lisäksi henkilöstön monimuotoiset taustat koetaan hyödylliseksi organisaation koulutus- ja tutkimustehtävän kannalta.  

– Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että opettajien monimuotoiset taustat parantavat oppimistuloksia. Tiedämme, että monimuotoiset tiimit saavat aikaan parempia tuloksia. Erityisesti korkeakouluissa onkin jo tehty päätöksiä edistää aktiivisesti henkilöstön monimuotoisuutta rekrytoinneissa, Järvelä kommentoi. 

Kansainvälistä työvoimaa tarvitaan ainakin jonkin verran kaikissa sivistysalan tehtävissä. Eniten kansainvälistä työvoimaa tullaan arvioiden mukaan tarvitsemaan korkeakoulujen opetus- ja tutkimustehtävissä. Lisäksi työvoimatarvetta kohdistuu myös vähiten koulutusta vaativiin tehtäviin.​ Selvityksen mukaan kv-taustaisen henkilöstön sitoutuminen ja uralla etenemisen mahdollisuudet ovat yhtä hyvät kuin muiden.  

Kielitaitovaatimukset ja kotimaisen työvoiman riittävyys ovat selvästi suurimmat syyt siihen, että rekrytointi ei kohdistu kansainväliseen työvoimaan. Toisaalta erityisesti korkeakouluissa nähdään, että Suomen työmarkkinoilla olevat henkilöt eivät riitä täyttämään tulevaisuuden tarpeita. 

– Tarvitsemme lisää koulutettuja ihmisiä maailmalta, sillä Suomen työikäisten määrä vähenee. Suomen tulee olla hyvä ja vetovoimainen maa tulla tekemään työtä, opiskelemaan, opettamaan ja tutkimaan. Maahanmuuton esteitä on purettava. Prosesseista, kuten tutkintojen rinnastamisesta, tulisi saada nopeampia ja edullisempia, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.  

– Opetusalalle säädettyjä suomen tai ruotsin kielitaitovaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti. Ryhdymme yhdessä jäsentemme kanssa selvittämään, onko mahdollista helpottaa vieraskielisten pääsyä alan ammatteihin tarvittaviin koulutuksiin, kuten opettajankoulutukseen. Meillä ei ole varaa menettää yhtään osaajaa. Siksi myös yhteiskunnan ilmapiiri on tärkeä, jotta Suomeen halutaan tulla ja maahan tulevat perheineen pääsevät osaksi yhteiskuntaamme, Uusitalo sanoo. 

Kansainväliset työntekijät sivistysalalla –selvityksen toteutti Sivistysala ry:n toimeksiannosta FCG. Selvityksen yhteydessä tehty kyselytutkimus toteutettiin elo-syyskuussa 2025 ja siihen vastasi 442 varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjää sekä korkeakoulua.  

Lisätietoja: 

• Jenni Järvelä, toimitusjohtaja, Sivista
  puh. 040 556 7156, jenni.jarvela@sivista.fi 

• Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen, Sivista
  puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi 

Määritelmät 

Sivistysala. Selvityksessä sivistysalalla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen, sekä korkeakoulutuksen julkisia ja yksityisiä toimijoita. 

Ulkomaalainen/kansainvälinen henkilöstö. Selvityksessä ilmaisulla ”kansainvälinen” tarkoitetaan jollain tavalla kansainvälisen taustan omaavia henkilöitä. Kysymyksessä voi olla vieraskielinen, ulkomaalaistaustainen, maahanmuuttaja tai suoraan ulkomailta rekrytoitu henkilö.