Puoliväliriihen analyysiä Sivistysalan näkökulmasta

Petteri Orpon hallitus piti puoliväliriihensä 23.–24.4. Tässä blogissa analysoimme ensimmäistä tiedotettamme tarkemmin päätösten merkitystä sivistysalan kannalta. 

Leikkauksia ja lisäyksiä korkeakoulutuksessa 

Korkeakoulutuksen rahoitus valtion budjetissa on noin 3,3 miljardia euroa, josta yliopistojen osuus on noin 2,3 miljardia ja ammattikorkeakoulujen 1,0 miljardia.  Hallituksen puoliväliriihessä ilmoitettiin hämmentävästi samaan aikaan sekä lisäyksistä että leikkauksista korkeakoulutukseen. 

Vanhastaan pohjassa oli 75 miljoonan euron tarkemmin määrittelemätön säästö OKM-sektorille. Sen kohdentamispäätöstä oli odotettu. Nyt saatiin tieto: leikkausta oli kohtuullistettu 65 miljoonaan. Suurimman taakan tuosta säästöstä kantavat korkeakoulut, joiden rahoitusta leikataan 52,7 milj. eurolla. Muut säästöt tehdään investointiavustuksista ja jatkuvan oppimisen avustuksista. Lisäksi lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan. 

Tämän jälkeen kerrottiin myös muista leikkauksista korkeakouluille: vuonna 2026 30 miljoonaa, vuonna 2027 20 miljoonaa ja vuonna 2028 15 miljoonaa. Nämä säästöt pitää siis laskea yhteen edellisen kanssa, eli loppusummat ovat  

• vuonna 2026 52,7 + 30 milj = 82,7 miljoonaa,  

• vuonna 2027 52,7 + 20 milj. = 72,7 miljoonaa ja  

• vuonna 2028 52,7 + 15 milj. = 67,7 miljoonaa. 

Sivistan tulkinta on, että jälkimmäiset luvut nyt tehdyistä leikkauksista eivät ole uusia päätöksiä, vaan niiden taustalla on hallitusohjelman kirjaus ja lainsäädäntö EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksujen korottamisesta ja valtionrahoituksen leikkaamisesta tätä vastaavasti. 

Siinä missä hallitus toisella kädellä leikkaa, se toisella kädellä kuitenkin antaa: korkeakouluille luvattiin 100 miljoonan euron potti kolmelle vuodelle opiskelupaikkojen lisäämiseen. Myös tutkimus- ja kehittämisrahaa tulee – tästä lisää jäljempänä.  

Korkeakoulutusta lisää nuorille, mutta vain määräaikaista rahaa 

Hallitus alleviivaa koulutuksen merkitystä yhteiskunnan menestyksen kannalta ja toistaa tavoitteen, että puolen nuorista tulisi saada korkeakoulututkinto.  

Tähän tavoitteeseen on helppo yhtyä. Nyt kuitenkin käytössä on vain määräaikaista rahoitusta sadan miljoonan euron potti. Edellisen hallituksen aikana sivistysala kritisoi hallitusta siitä, että määräaikaisella rahoituksella tehtiin pysyviä lisäyksiä. Sama kritiikki pitää paikkansa nytkin. Korkeakouluista valmistuminen kestää parhaassa tapauksessakin useita vuosia, ja rahoitus tarvitaan opintojen koko keston ajalle. 

Hallitus kaavailee lisäävänsä uudet aloituspaikat ”talouskasvua tukeviin tutkintoihin, kuten ydin- ja energiatekniikan aloille”. Nähtäväksi jää, miten tavoite toteutetaan – työvoimapula koskee monia muitakin aloja, kuten esimerkiksi päiväkoteja.  

Hallituksen kasvupaketissa kerrotaan myös kutkuttavasti: ”Päällekkäistä koulutusta vähennetään suuntaamalla resursseja ensimmäisen korkeakoulututkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen tarpeetonta kasautumista ja päällekkäisiä tutkintoja vähennetään. Vauhditetaan erityisesti ylioppilaiden siirtymistä jatko-opintoihin. Lisäksi panostetaan koulutusvientiin.” Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mitä nämä kirjaukset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Ne ovat Sivistan näkökulmasta kuitenkin oikeansuuntaisia – olemme kantaneet jo vuosien ajan huolta nuorten tehokkaista ja hyvistä kouluttautumisen mahdollisuuksista. 

Tutkinnon suorittaminen avoimessa 

Sivista on pitänyt esillä mahdollisuutta, että korkeakoulututkinto pitäisi voida myöntää myös avoimessa yliopistossa ja avoimessa AMKissa suoritettujen opintojen perusteella. Hallitus lupaa nyt toteuttaa tämän asian. Pidämme sitä hyvänä, sillä aikuisten hakeutuminen suorittamaan toista samantasoista korkeakoulututkintoa vie paikkoja nuorilta – mitä useampi voi edetä avoimen väylän kautta, sitä parempi. Muutos voisi mahdollistaa esimerkiksi työn ohessa uuden tutkinnon opiskelun kohtuullisin maksuin. 

Vaikuttamistavoitteenamme oli jo eduskuntavaaleissa, että avoimen korkeakoulutuksen maksusääntelyä vapautettaisiin. Tällöin korkeakoulut voivat paremmin kattaa avoimesta koulutuksesta niille aiheutuvia kustannuksia. Tällä hetkellä tiettyjä opintoja ei kannata tarjota avoimesti, koska niistä ei saa periä kustannusta vastaavaa maksua. Hallitus lupaa tämän nyt toteutuvan. Jo aiemmin tiedeministeri Multala korotti maksukattoja – seuraava askel olisi niiden poistaminen kokonaan. Kannattaa muistaa, että maksukattojen poistaminen ei tekisi korkeakouluista voittoa tavoittelevia organisaatioita. 

Samalla hallitus on innovoinut nuorille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Näin voidaan osaltaan varmistaa, että nuoret ikäluokat pääsevät nopeammin kiinni korkeakouluopintoihin. Ensikertalaisen statusta ei tietenkään menettäisi suorittamalla avoimia opintoja. 

Tutkimus- ja kehitysrahoitusta kohdennetaan korkeakouluille suoraan 

Sivista pitää positiivisena, että parlamentaarisesti sovittu T&K rahoituksen merkittävä lisäys säilyy. Lisärahoitusta kohdennetaan ensimmäistä kertaa suoraan myös korkeakoulujen perusrahoitukseen. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kohdistetaan uutta perusrahoitusta tutkimukseen 30 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 54 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien.  

Korkeakouluille kohdistettava suora perusrahoitus on erinomainen päätös. Perustutkimuksessa mielenkiinnon kohteet voivat olla toiset kuin yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä, johon rahoitus on aiemmin keskittynyt. Molemmat hyödyttävät Suomen kasvua.  

Positiivinen viesti tutkimustoiminnalle on myös se päätös, että Suomen Akatemian kilpaillun rahoituksen tutkimushankevaltuuksia nostetaan 527 miljoonaan euroon vuonna 2026 ja edelleen 587 miljoonaan euroon vuonna 2027. 

Pieniä mutta tärkeitä linjauksia olivat myös nämä: Korkeakoulut saavat hieman lisää vastinrahoitusta EU-hankkeisiin ja korkeakouluja palvelevalle Tieteen tietotekniikan keskukselle CSC:lle osoitetaan hieman lisäystä T&K-toimintaan.  

Kuntien taloustilanne voi heijastua myös yksityisiin sivistysalan toimijoihin 

Riihessä kerrottiin kuntien valtionosuuksiin tehtävistä 75 miljoonan euron säästöistä. Kuntien taloustilanne voi vaikuttaa erityisesti yksityisten varhaiskasvatuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön toimijoihin, joiden toimintaedellytysten kannalta kunnilla on keskeinen rooli.  

Uudet kuntapäättäjät joutuvat vaikeiden päätösten eteen, mutta sivistykseen panostaminen kannattaa aina. Valitettavasti säästöjä hakevat kunnat ovat tänäkin keväänä muun muassa jäädyttäneet varhaiskasvatuksen palvelusetelin indeksikorotuksia. Sivista peräänkuuluttaa valmisteilla olevaan palvelusetelilakiin selkeät kirjaukset palvelusetelin arvon määrittämiseen, jotta yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevat lapset eivät joudu uusien säästöpaineiden maksajaksi. Setelin arvon pitää olla sillä tasolla, että se antaa edellytykset varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. 

Riihen pöytäkirjamerkinnöissä kuntatalouden osalta viitataan parhaillaan väestökehityksen vaikutuksia perusopetuksessa selvittävän työryhmän työhön. Hallitus odottaa strategista näkemystä siitä, miten väestönkehityksen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastataan perusopetuksen järjestämisessä. Kysymys onkin aivan keskeinen, kun väestökehitys haastaa kaikkialla Suomessa – eri puolilla eri tavoin. Sivistysalan mielestä ratkaisupakista pitäisi löytyä mahdollisuus hyödyntää etäopetusta nykyistä laajemmin oppilaiden ikätaso ja valmiudet huomioiden.    

Toisen asteen keskeisin muutos on lukuvuosimaksujen käyttöön ottaminen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Tämä on ollut myös Sivistan vaikuttamistavoite: toisen asteen oppilaitoksilla tulee olla yhtä hyvät mahdollisuudet koulutusvientiin kuin korkeakouluilla. 

Millaiset eväät kasvuriihestä kestävän kasvun rakentamiseen? 

Sivistysalan tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Kestävää kasvua ei rakenneta ilman osaavia ja luovia ihmisiä. Tämä tunnistetaan myös talouspolitiikassa: Suomen Pankki kiinnitti riihikatsauksessaan huomiota inhimillisen pääoman ja tutkimuksen merkitykseen Euroopan kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Risto Murto puolestaan nosti Ylen aamussa (25.4.) esiin huolen koulutuksen resursseista. 

Kokonaisuutena kasvuriihen tuloksissa selkein valopilkku on tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentaminen suoraan korkeakouluille.  Suunta on oikea, mutta käyrä on vielä liian loiva. Tältä ja muiltakin osin työ sivistysalan pitkäjänteisten toimintaedellytysten ja rahoituksen puolesta jatkuu.  

Kirjoituksen on laatinut Sivistan politiikan ja vaikuttamisen tiimi.  

Lisätiedot:

• Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja
  puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi