Tulevaisuuden yrittäjiä kasvattamassa

Yrittäjyys on taito, jota voi ja kannattaa opetella. Väitöskirjan aiheesta tehnyt HAMK:n koulutuspäällikkö Piia Kolho tietää kertoa, että yrittäjyyskasvatuksella lisätään opiskelijoiden myönteisiä asenteita yrittäjyyteen, vahvistetaan yrittäjämäistä toimintaa, sekä kehitetään yrittäjyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. 

– Yrittäjyyskasvatus on keskeinen osa koulutusjärjestelmää, ja sen tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden osaajia ja yrittäjiä. Kyse ei ole synnynnäisestä taidosta, Kolho tähdentää. 

Yrittäjyyteen kasvamiselle keskeistä on kokeileminen ja toiminnallisuus, mikä toteutuu yrittäjyyteen ja työelämään liittyvien kokemuksien kautta esimerkiksi projekteissa ja yritysyhteistyössä.  

Voisi sanoa, että yrittäjyys on ajankohtaisempaa kuin koskaan, sillä se on noussut yhdeksi merkittävimmistä tekijöistä talouskasvun ja innovaation edistämisessä. 

– Ennusteiden mukaan jopa 60 prosenttia työvoimasta tulee saamaan elantonsa joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena yrittäjänä tulevaisuudessa. Suomessa 93 prosenttia yrityksistä on pieniä alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä. Erityisesti nuoret ovat yhä kiinnostuneempia oman yrityksen perustamisesta, Kolho kertoo. 

Yrittäjähenkisyys osana ammatillista identiteettiä 

Suomi oli ensimmäisiä maita, joka sisällytti yrittäjyyskasvatuksen osaksi opetussuunnitelmia. Yrittäjyysopinnot ovat ammatillisissa tutkinnon perusteissa valinnaisia opintoja. Joillain aloilla valinnaiset yrittäjyysopinnot on myös vaikea saada sisällytettyä opintoihin, sillä ammatilliset opinnot menevät näiden edelle. Yrittäjyyden merkitys ja integroiminen ammatillisiin opintoihin onkin hyvä ottaa huomioon tutkinnonperusteita laadittaessa, Kolho toteaa.  

Kolhon näkemyksen mukaan osa opettajistakaan ei ole vielä sisäistänyt yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. Opettajan ammatillisella identiteetillä onkin Kolhon tutkimuksen mukaan vaikutusta asiaan. 

– Opettajan kyky ja halu kehittää omaa työtään lisää yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta. Lisäksi vahva ammatillinen identiteetti edistää toimijuutta, eli näkevätkö ammatilliset opettajat itsensä pelkästään opettamansa asian asiantuntijoina vai myös opiskelijoiden yrittäjyystaitojen ja -tarpeiden edistäjinä, Kolho selittää. 

Kyse on siis siitä, näkeekö opettaja itsensä taitojen jakajana vai kanssakulkijana ja ”urasuunnittelijana”. 

– Kun opettaja pääsee tekemään töitä alueensa yritysten kanssa ja aktiivisesti kehittämään yritysosaamista, ymmärrys asian merkityksestä luonnollisesti kasvaa.  

Opettajien toimijuutta vahvistetaan hyvällä johtamisella

Kolho esittää väitöskirjassaan useita käytännön suosituksia yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi. Yksi suosituksista liittyy edellä mainittuun opettajan toimijuuteen. 

– Johtamisella voidaan vahvistaa opettajan autonomiaa, eli itsenäistä päätöksentekoa opetuksen menetelmistä ja järjestämisestä. Tämä autonomia mahdollistaa opettajien toimijuuden, eli heidän aktiivisen osallistumisensa ja yrittäjyyskasvattajan identiteetin omaksumisen. 

Vahva ammatillinen identiteetti, joka sisältää yrittäjyyttä edistävän asenteen, auttaa opettajia vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin ja tukemaan heitä yrittäjyyden polulla. Lisäksi opettajien välinen yhteistyö on tärkeä tekijä yrittäjyyskasvatuksen onnistumisessa.  

Hän muistuttaa myös, että yrittäjyysasenteen kasvattaminen ei ole ainoastaan yrittäjyyskasvatukseen erikoistuneiden opettajien vaan kaikkien opettajien tehtävä.  

– Yrittäjyyskasvatuksen tulisi olla osa kaikkien opettajien osaamista ja koulutusta, ei vain niiden, jotka opettavat yrittäjyyteen liittyviä aineita. Tämä varmistaa, että yrittäjyyskasvatus on laajasti integroitu opetussuunnitelmaan.