Työperäisessä maahanmuutossa ei pidä unohtaa koulutusta ja tutkimusta

On selvää, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää työikäisiä ihmisiä. Suomen pitää olla maa, johon on hyvä tulla tekemään työtä. Maahantulolle ja maahan jäämiselle ei saa tehdä esteitä, kuten ylitiukkaa vaatimusta uudesta työpaikasta 3-6 kuukaudessa.

Meidän pitää olla hyvä maa myös opiskelijalle, opettajalle ja tutkijalle. Siksi pitäisi puhua aina työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta. Myös sivistysalalla tarvitaan kansainvälisiä osaajia.

Osaavat ja luovat ihmiset voivat melko vapaasti valita, missä päin maailmaa haluavat rakentaa omaa elämäänsä. Etumme olisi, että yhä useamman valinta osuisi Suomeen.

Puolestamme puhuu suomalaisen koulutuksen hyvä maine. Suomessa lapset pääsevät hyviin päiväkoteihin ja kouluihin, myös englanninkielisiin. Korkeakoulumme tunnetaan laadukkaina ja luotettavina. Suomalaisessa tieteessä toimitaan monilla aloilla maailman parhaiden joukossa.

Tiede on aina kansainvälistä ja sitä tehdään osana globaalia tiedeyhteisöä. Informaatio liikkuu rajojen yli valon nopeudella. Samoin liikkuu tieto asenteista ja ilmapiiristä. Niillä on valtavan suuri merkitys osaajille.

Yhteiskuntamme viesti ei saa olla, että ”sinua siedetään tasan niin kauan kuin olet hyödyllinen”. Sivistys edellyttää kaikkien ihmisten kunnioittamista ja erilaisuuden arvostamista. Tässä vastuu on erityisesti valtakunnan päättäjillä.

Antti Syväjärvi

Sivistysala ry:n puheenjohtaja,  Lapin yliopiston rehtori

Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 15.9.2024.

Kuva: Anna Muotka