Yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen nosto ja oppimisen tuen uudistus etenevät

Yksityisten peruskoulujen kotikuntakorvauksen porrastuksesta ollaan luopumassa siten, että yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nousisi 94 prosentista 100 prosenttiin kunnallisten koulujen tasolle. Hallituksen ehdotus on alalla kauan odotettu uudistus. 

Sivista oli viime viikon torstaina sivistysvaliokunnan kuultavana lakimuutosten tiimoilta. 

– Yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen nosto koskee yli 15 000 lasta ja nuorta, jotka opiskelevat yksityisten järjestäjien ylläpitämissä peruskouluissa. Toteutuessaan uudistus vahvistaa perusopetuksen ylläpitäjäneutraliteettia ja oppilaiden yhdenvertaisia oikeuksia, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta. 

Ehdotuksen mukaan yksityisille perusopetuksen järjestäjille tulisi uudistuksen myötä velvoite tehdä erityisen tuen päätöksiä. Muilta osin velvoitteita ei yhtenäistettäisi.  

– Osa yksityiskouluista on tarjonnut erityistä tukea perusopetuslain sallimasta poikkeuksesta huolimatta – tätä on tehty ilman siihen osoitettua resurssia, Niinistö-Sivuranta huomauttaa. 

Ehdotus ei ota vielä huomioon oppimisen tuen uudistusta, joka on myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Käsittelyn aikana eduskunta tekee päätöksen siitä, miten nämä kaksi ehdotusta sovitetaan yhteen. Käytännössä kyse on siitä, mitkä tuen velvoitteet koskevat jatkossa myös yksityisiä opetuksen järjestäjiä.  

Sivista mielestä velvoitteiden yhtenäistämisen tulee koskea uuden lain mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia, ei vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella järjestettävää opetusta. 

Harjoittelukouluja ei pidä jättää korotuksen ulkopuolelle 

Vaikka uudistus on monilta osin kannatettava, harjoittelukoulujen rajaaminen sen ulkopuolelle on valitettavaa. Osa harjoittelukouluista pystyy tällä hetkellä tarjoamaan erityistä tukea, jolloin resursointi voi perustua harjoittelukoulun omaan rahoitukseen tai esimerkiksi kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen. Tilanne on kuitenkin kestämätön. 

– Alempi kotikuntakorvaus heikentää harjoittelukoulujen edellytyksiä monipuolisiin opetusharjoitteluihin. Harjoittelukoulujen ulkopuolelle jättämisen sijaan oppimisen tuen uudistusta voitaisiin rajata ja siihen varattua resurssia kohdentaa kotikuntakorvauksen nostoon myös harjoittelukouluille​, Niinistö-Sivuranta sanoo. 

Toinen ratkaisu olisi määritellä lainsäädännössä yhteistyövelvoite niille kunnille, joissa harjoittelukoulut sijaitsevat.​ Lisäksi Sivista ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi uudelleen harjoittelukoulujen valtionavustuskelpoisuuden. 

Oppimisen tuen uudistuksessa huomioitava opetuksen järjestäjien erilaisuus 

Yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen nostamisen lisäksi perusopetuslakia ollaan muuttamassa oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta. Nykyisistä oppimisen tuen portaista luovuttaisiin, ja niiden sijaan säädettäisiin ryhmäkohtaisista ja oppilaskohtaisista tukitoimista.  

– On tärkeää, että nämä perusopetuslakiin liittyvät uudistukset tulevat voimaan samanaikaisesti. Tämä on johdonmukaista niin oppijoiden, huoltajien kuin opetuksen järjestäjien näkökulmasta, Niinistö-Sivuranta huomauttaa. 

Sivista katsoo, että esitys oppimisen tuen uudistamiseksi on tavoitteiltaan pääosin kannatettava. Joiltain osin ehdotettu säätely on kuitenkin liian yksityiskohtaista ja voi johtaa erilaisiin käytännön haasteisiin. 

– Tuen uudistuksessa on huomioitava erilaisten opetuksen järjestäjien toimintaympäristö. Esimerkiksi säädös siitä, että yhden opettajan yleisopetuksen ryhmässä voisi olla enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena saavaa oppilasta voi johtaa epätarkoituksenmukaiseen ryhmien jakamiseen. Mahdollisuutta tilapäiseen poikkeukseen pitäisi laajentaa ehdotetusta lukukaudesta vähintään lukuvuoden ajaksi. Ei ole oppilaiden etu jakaa ryhmiä uusiksi kesken lukuvuoden, kommentoi Sivistan politiikan ja vaikuttamisen asiantuntija Annakaisa Tikkinen. 

Tuen uudistusta rahoitetaan yhteensä vajaalla 100 miljoonalla eurolla. Isoin osuus uudesta rahoituksesta kohdistuu ryhmäkohtaisten tukitoimien tarjoamiseen. Tuosta kokonaisuudesta noin 2,7 miljoonan rahoitus kohdennetaan yksityisille opetuksen järjestäjille.  

– Ryhmäkohtaiset tukimuodot velvoittavat jatkossa kaikkia opetuksen järjestäjiä. Esityksestä jää kuitenkin epäselväksi harjoittelukouluille kohdennettava resurssi, joten pyysimme sivistysvaliokuntaa mietinnössään selkeyttämään harjoittelukoulujen asemaa ja tarkentamaan sitä, millä mekanismilla niille varmistetaan resurssit ryhmäkohtaisten tukitoimien tarjoamiseen, Tikkinen kertoo. 

Lisätietoja:  

• Susanna Niinistö-Sivuranta, toimitusjohtaja, Sivista, p. 050 511 5382 
• Annakaisa Tikkinen, johtava asiantuntija, Sivista p. 040 356 6082