Sivista sivistysvaliokunnan kuultavana perusopetuksen oppimisen tuesta

​​Sivistysvaliokunnalle 

Asia: ​Perusopetuslain muuttaminen (oppimisen tuki)​ 

Viite: ​HE 114/2024 vp​  

1. Yleistä 

Sivistysala ry:n (myöhemmin Sivista) tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. 

Sivista katsoo, että hallituksen esitys esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistamiseksi on tavoitteiltaan kannatettava. Sivista pitää tarpeellisena, että tuen rakenteita selkeytetään nykyisestä ja resursseja kohdennetaan hallinnollisen työn sijaan tuen tarjoamiseen. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään tuen tarjoamiseen on erittäin tavoiteltavaa. 

Sivistysalan barometrissa on 2022 ja 2023 kysytty oppijoiden tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarpeen kehittymisestä. Molempina vuosina koulutuksen järjestäjät ovat arvioineet tarpeen kasvaneen: tuoreimmassa barometrissä vastanneista yleissivistävän opetuksen järjestäjistä lähes 70 % arvioi tuki- ja hyvinvointipalveluita tarvitsevien oppilaiden määrän kasvaneen kuluneen 12 kk aikana. Yksikään vastaajista ei arvioinut tuen tarpeen vähenneen. Trendi on sama kaikilla koulutusasteilla. Tuki- ja hyvinvointipalveluihin sisältyy sekä oppimisen tuen että opiskeluhuollon näkökulmia, mutta koulujen arjessa kokonaiskuva on selkeä: oppilaat tarvitsevat aiempaa enemmän erilaisia tukitoimia. Sivista pitää tarpeellisena tarkastella sitä, onko tukeen käytössä olevat resurssit ajan tasalla sekä sitä, onko tämä resurssi kohdennettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Näin ollen uudistusta voi pitää tarpeellisena. Sivista pitää ehdotettua uutta tuen rakennetta pääosin tarkoituksenmukaisena, mutta katsoo joiltain osin ehdotetun säätelyn kohdentavan resursseja liian yksityiskohtaisesti. 

Lausunnossaan Sivista käsittelee aluksi ei-kunnallisten perusopetuksen järjestäjien asemaa, ja sen jälkeen ehdotuksia tuen lainsäädännöksi yleisellä tasolla. 

2. Ei-kunnallisten perusopetuksen järjestäjien asemasta 

Oppimisen tuen uudistus koskee kaikkia perusopetuksen järjestäjiä. Ryhmäkohtaisten tukitoimien tarjoamisen velvoite koskee kaikkia perusopetuksen järjestäjiä, myös ei-kunnallisia. Tähän tehtävään on ehdotettu kohdennettavan esityksen mukaan yksityisille opetuksen järjestäjille ja valtion kouluille yhteensä n. 2,7 miljoonan euron rahoitus. Sivista pitää erittäin tarkoituksenmukaisena sitä, että ehdotetulla tavalla tämä resurssi olisi käytössä erillisellä rahoituksella 1.8.2025 alkaen. Tämä antaa parhaat edellytykset ryhmäkohtaisten tukitoimien kehittämiselle heti uudistuksen tullessa voimaan. Sivista pitää yleisestikin hyvänä menettelynä sitä, että rahoituksensa kotikuntakorvauksena saavien järjestäjien velvoitteita laajennettaessa uusien tehtävien rahoitus tuotaisiin joko erillisellä valtionavustuksella tai se otettaisiin huomioon kotikuntakorvauksen perusosaa laskettaessa.  

Esityksestä jää epäselväksi yliopistojen harjoittelukoulujen asema, sillä niitä ei ole lainkaan mainittu esityksessä. Sivistan käsityksen mukaan velvoite ryhmäkohtaisten tukitoimien tarjoamiseen koskisi myös harjoittelukouluja. Sivista pyytää sivistysvaliokuntaa mietinnössään selkeyttämään harjoittelukoulujen asemaa ja tarkentamaan sitä, millä mekanismilla niille varmistetaan resurssit ryhmäkohtaisten tukitoimien tarjoamiseen. 

Oppilaskohtaisten tukitoimien osalta ehdotuksella ei nykymuodossaan esitetä muutosta ei-kunnallisten opetuksen järjestäjien velvoitteisiin. Sivista on pitänyt asiaa valmisteltaessa esillä sitä, että hallitusohjelman kirjaus yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen nostamisesta 100 prosenttiin ja velvoitteiden yhtenäistäminen erityisen tuen tarjoamisen osalta olisi mielekästä valmistella yhtä aikaa tuen uudistuksen kanssa. Sivista onkin tyytyväinen siihen, että asia etenee erillisenä hallituksen esityksenä (HE 163/2024 vp). On luontevaa, että samaan kokonaisuuteen liittyvät uudistukset tulevat voimaan samanaikaisesti. Tämä on sekä oppilaiden että järjestäjien kannalta selkein ratkaisu. 

Eduskunnalle annetussa esityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 35 §:n ja perusopetuslain 17 §:n muuttamisesta esitetään erityisen tuen velvoitteen ulottamista perusopetuslain 7 §:n mukaisiin opetuksen järjestäjiin, niin sanottuihin yksityiskouluihin. Sivista pitää jossain määrin teknisesti haastavana sitä, että nyt käsiteltävän hallituksen esityksen (HE 114/2024 vp) 20 c §:ään ei ole sisällytetty yksityiskouluille laajenevaa velvoitetta, vaan eduskuntaa pyydetään huomioimaan ja yhteen sovittamaan rinnakkaiset esitykset. Tästä johtuen sivistysvaliokunnan käsittelemään esitykseen ei ole sisällytetty kattavia vaikutusarviointeja yksityiskoulujen osalta. Kokonaisuuden kommentointi on haastavaa. 

Eduskuntaa pyydetään yhteen sovittamaan esitys oppimisen tuesta annetun hallituksen esityksen (HE 114/2024 vp) kanssa. Kummassakaan esityksessä ei ole täsmällisesti esitetty sitä, miten yhteen sovittaminen tehdään. Sivista painottaa, että velvoitteiden yhtenäistämisen tulee koskea uuden lain oppilaskohtaisia tukitoimia (20 c §). Sen sijaan velvoitteiden laajentamisen ei tule koskea oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella järjestettävää opetusta (20 i §). Näin velvoitteet vastaisivat olennaisilta osin tässä hallituksen esityksessä ehdotettua eli nykyisen perusopetuslain 17 §:n ensimmäistä momenttia. Lakiesitysten yhteen sovittaminen vaikuttaa Sivistan käsityksen mukaan uuden perusopetuslain pykälään tukea koskevasta päätöksestä (20 f §). Sivista ehdottaa esitetyn pykälän nykyisen toisen momentin muokkaamista seuraavasti: 

Jos tämän lain 8 §:n mukainen valtion koulu ja yliopistolain (558/2009) 88 §:n mukainen harjoittelukoulu ei järjestä oppilaskohtaisia tukitoimia, päätöksen oppilaskohtaisista tukitoimista tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.   

Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 20 i §:ssä tarkoitettua opetusta, päätöksen mainitussa pykälässä tarkoitetusta opetuksesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.   

Harjoittelukoulujen ja valtion koulujen osalta säilyisi edelleen mahdollisuus olla tekemättä oppilaskohtaisten tukitoimien päätöstä. Tällöin oppilaskohtaisista tukitoimista vastaisi asuinkunta. Sivista katsoo, että erityisesti harjoittelukoulujen osalta tuen lainsäädäntöä tulisi vielä tarkastella siten, että varmistetaan mahdollisuus tarjota monipuolisia opetusharjoitteluja. Tämä edellyttää sitä, että harjoittelukouluilla olisi tosiasialliset edellytykset tehdä tuen päätöksiä ja tarjota tukea. Sivista on kommentoinut tätä tarkemmin hallituksen esitystä 163/2024 käsittelevässä lausunnossaan. 

3. Ehdotetusta oppimisen tuen lainsäädännöstä 

Ehdotuksen mukaan tehostetun ja erityisen tuen käsitteistä luovuttaisiin ja niiden sijasta säädettäisiin ryhmäkohtaisista tukitoimista ja oppilaskohtaisista tukitoimista. 

Opetuksen järjestäjiltä saadun palautteen mukaan nykyisen tuen järjestelmän keskeinen haaste on ollut rajanveto tuen eri portaiden välillä. Ehdotetussa tuen rakenteessa keskeinen harkinnan paikka olisi arvioida tarve oppilaskohtaisiin tukitoimiin.  

Ryhmäkohtaisiin tukitoimiin todetaan kuuluvan yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja lyhytaikainen erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Oppilaskohtaisia tukitoimia olisivat erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehtäisiin muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. 

Pyrkimys tuen painopisteen siirtämisessä ennakoiviin ryhmäkohtaisiin tukitoimiin on erittäin kannatettava ja tavoiteltava. Sivista pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että ryhmäkohtaiset tukitoimet eivät edellytä oppilaskohtaista pedagogista dokumentaatiota ja hallintopäätöstä. Sivista painottaa, että ryhmäkohtaiset tukitoimet tulee nähdä luontevana osana opetusta ja näiden tukitoimien tarjoaminen osana jokaisen opettajan työtä. Sivista painottaa, että koulujen sujuvan arjen kannalta on keskeistä, että ryhmäkohtaisten tukitoimien ulkopuolelle ei rajattaisi mitään helposti annettavaa tuen muotoa. Esimerkiksi erityisopetusta pitää olla mahdollista antaa myös pienryhmässä ilman tarvetta oppilaskohtaisten tukitoimien hallintopäätökselle. Opettajalla on oltava mahdollisuus joustavasti eriyttää opetusta esimerkiksi pienryhmään. 

Ehdotuksen mukaan opetuksen järjestäjän olisi varattava lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia / koulun oppilas viikossa ryhmäkohtaisiin tukitoimiin. Sivista ei pidä tarkoituksenmukaisena resurssien määrittelyä tällä tarkkuudella lain tasolla, vaan katsoo että järjestäjällä on mielekästä säilyä mahdollisuus kohdentaa resursseja oppilaiden tarpeeseen perustuen. Esityksessä olisi hyvä täsmentää, että ryhmäkohtaisena tukitoimena järjestettyyn tukiopetukseen osallistuminen ei ole oppilaalle vapaaehtoista. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen järjestämisen tarkoituksena on vähentää vahvempien tuen tarpeiden muodostumista – pelkkä järjestäminen ei kuitenkaan riitä tavoitteen saavuttamiseksi, vaan oppilaan on myös hyödynnettävä tarjottu tuki.  

Oppimisen tuki on mielekästä toteuttaa siten, että koulutyössä voidaan ottaa huomioon oppilaan kuntoisuus myös ilman tuen asiakirjojen päivittämistä. Esityksestä jää epäselväksi, miten erityisluokanopettajan antamassa opetuksessa erityisluokalla olevat oppilaat voivat edellytysten täyttyessä opiskella yleisopetuksen ryhmässä. Aineenopettajan antamaan opetukseen osallistuminen tulee aina edellytysten täyttyessä olla ensisijainen vaihtoehto.  

Esityksessä ehdotetaan, että yleisopetuksen ryhmät muodostettaisiin siten, että yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä olisi enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena saavaa oppilasta. Tilapäinen ylitys esimerkiksi kesken lukuvuotta kouluun siirtyvien oppilaiden vuoksi saisi jatkua enintään lukukauden ajan. Sivista suhtautuu ehdotukseen erittäin kielteisesti. Sivista katsoo, että ehdotus on tarpeettoman tiukka ja voi koitua merkittäväksi haasteeksi erityisesti yksisarjaisten pienten koulujen osalta, joissa ryhmien muodostamisessa ei ole käytännössä joustoja. Sivista esittää ensisijaisesti 20 g § 2 momentista luopumista. Toissijaisesti tilapäisen ylityksen enimmäiskesto tulisi laajentaa lukuvuoden ajaksi – ei ole oppilaiden edun mukaista, jos ryhmiä jouduttaisiin muodostamaan uusiksi kesken lukuvuoden. Tuen kokonaisuus toimii parhaiten silloin kun joustavuus eri ryhmien, kuten pienryhmien, erityisluokkien ja joustavien pienryhmien, muodostamisessa toteutuu. 

Erityisopettajien tarpeen kasvaminen 

Sivista pitää merkittävänä haasteena sitä, että ehdotuksen arvioidaan lisäävän erityisopettajien tarvetta 150 opettajalla. Kelpoisten erityisopettajien rekrytointihaasteet ovat jo tällä hetkellä merkittävät, joten on vaarana, että kelpoisten erityisopettajien saatavuusongelma syvenee. Onkin tärkeää, että korkeakouluille on varattu ehdotuksen mukaan rahoitus aloituspaikkojen lisäämiseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella voidaan kuitenkin arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia koulutukseen hakeutumiseen, sillä noin puolet (v. 2021 45 prosenttia) erityisopettajiksi kouluttautuneista on hyödyntänyt aikuiskoulutustukea. Sivista pitää hyvänä, että talousarvioesityksessä vuodelle 2025 Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle esitetään 10 miljoonan euron lisäystä aikuiskoulutustuen korvaavaan järjestelmään. On tärkeää, että talousarvioesityksessä on tunnistettu aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen liittyvä haastava tilanne niillä aloilla, joilla tukea on käytetty laajasti alalla vaadittavien kelpoisuuksien suorittamiseen.  

Sivista huomauttaa, että tiukat kelpoisuusvaatimukset johtavat sijaisjärjestelyihin, jotka puolestaan haittaavat tavoitetta oppilaiden ja aikuisten pysyvistä vuorovaikutussuhteista.  

Pidennetyn oppivelvollisuuden muutokset 

Ehdotuksen mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden käsitteestä luovuttaisiin. Jatkossa pidennettyä oppivelvollisuutta vastaavat tilanteet käsitettäisiin varhennetuksi oppivelvollisuudeksi, jota suoritetaan esiopetuksessa, sekä perusopetuksessa järjestettäväksi opetukseksi oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Sivista pitää ehdotusta kannatettavana ja katsoo sen selkeyttävän pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvää terminologiaa ja käytäntöjä. 

Sivista suhtautuu varauksella pidennetyn oppivelvollisuuden rahoitukseen esitettyihin muutoksiin. Sivista pitää ongelmallisena sitä, että taloudellisia vaikutuksia on arvioitu vain kunnallisten järjestäjien keskimääräisten kustannusten perusteella. Tilanne voi yksittäisille järjestäjille näyttäytyä hyvin toisenlaisena. Erityisesti tulisi huomioida ne yksityiset opetuksen järjestäjät, joiden kaikki oppilaat ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. 

Perusopetuslain 20 i §:n 1 momentin mukaan opiskelevat 1-9 vuosiluokan oppilaiden (ent. muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset) rahoituskerrointa ehdotetaan laskettavaksi (2,97 → 2,75). Kuitenkin merkittävä osuus oppilaista on juuri tähän ryhmään kuuluvia. Näin ollen pienikin vähennys tähän rahoitukseen voi osoittautua kokonaisuuden kannalta merkittäväksi – etenkin, jos kyseessä on pieni toimija, jolla ei ole muita, korvaavia rahoituslähteitä käytössään. Yksityiset perusopetuksen järjestäjät toimivat pelkästään kotikuntakorvauksella ja pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvien korotusten varassa. Etuna on se, että niiden rahoitus kohdentuu täysimääräisesti opetuksen järjestämiseen, mutta kääntöpuolena niillä ei ole mahdollisuuksia kompensoida alimitoitettua rahoitusta merkittävissä määrin, vaan käytännössä vaihtoehtona on aina toiminnan sopeuttaminen tai supistaminen. 

Sivista alleviivaakin, että näiden toimijoiden toimintaedellytyksiä ei saa uudistuksessa heikentää, jotta jokaisen lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaavaa opetusta on jatkossakin mahdollista järjestää. Vaikutusarvioinnit eivät anna riittävää kuvaa tämän osalta. 

Esiopetuksen yhteydessä annettava tuki 

Sivista pitää esiopetuksen tuen käytänteitä esityksessä osin epäselvinä, sillä kaikkia ehdotettuja tuen säädöksiä ei sovellettaisi esiopetuksessa. Esiopetukseen kuuluvan tuen kokonaisuutta auttaisi hahmottamaan se, että se olisi koottu erilliseksi kokonaisuudeksi. 

Suurin osa esiopetuksessa olevista lapsista osallistuu esiopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen lisäksi annettavan varhaiskasvatuksen toiminnassa noudatetaan varhaiskasvatuslain säädöksiä. Kuten esityksen tavoitteissa todetaan, kyseessä ei ole nykyisen kolmiportaisen mallin keventäminen vaan kokonaan uusi ajattelutapa oppimisen tukeen. Jatkossa tuen päätöksentekoprosessi sekä sen tarjoaminen ovat rakenteeltaan ja lähtökohdiltaan erilaiset. Tämä voi näyttäytyä monimutkaisena tai epäselvänä huoltajille sekä lapsille.  

Hallinnollisen työn keventäminen  

Sivista katsoo, että hallinnollisen työn keventäminen on välttämätön lähtökohta toimivalle tuen järjestelmälle. Sivistysalan barometrin mukaan sekä opetus- että muun henkilöstön hallinnollisen työn määrä on ollut kasvussa: 2023 barometrissä vastanneista opetuksen järjestäjistä yli 60 prosenttia arvioi henkilöstön hallinnollisen työn määrän kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana. Sivista pitää tuen asiakirjojen karsimista ja tiivistämistä erittäin kannatettavana, jotta kouluissa henkilöstön voimavarat kohdistuvat nykyistä enemmän itse tuen tarjoamiseen. Osin asiakirjojen työllistävyydessä on kyse myös siitä, miten niitä käytetään kirjaamiseen. Sivista toivoo, että Opetushallitus laatii tuen asiakirjoihin selkeät ja napakat pohjat, jotka ohjaavat asiakirjojen täyttämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Ehdotuksessa on arvioitu myös opetuksen järjestäjän hallinnollisen työn kevenevän. Ymmärrettävästi asiakirjojen väheneminen ja tiivistyminen vaikuttaa tähän. Sivista kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kokonaisuudessaan ehdotuksen perusteella vaikuttaa siltä, että hallintopäätöstä vaativien oppilaiden määrä kasvaa nykyisestä, sillä esityksessä on arvioitu, että oppilaskohtaisia tukitoimia saaviin kuuluisivat nykyiset erityistä tukea saavat oppilaat, jotka opiskelevat ainakin osittain yleisopetuksen ryhmässä sekä osa-aikaista erityisopetusta saavat tehostetun tuen oppilaat. Sitä tärkeämpää on, että tukea on mahdollista toteuttaa joustavasti oppilaan kuntoisuuden perusteella ilman päätöksen päivitystä. 

Ryhmäkohtaisiin tukitoimiin panostamisen myötä pitkällä aikavälillä oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arvioidaan vähenevän. Tämä ei kuitenkaan tule tapahtumaan välittömästi. Koska on vaikea ennakoida oppilaskohtaisten tukitoimien piiriin tulevien oppilaiden määrää, Sivista ehdottaa, että voimaantulon aikataulua pidennettäisiin siten, että ennen 1.8.2025 tehtyjen päätösten ja asiakirjojen tarkistaminen tulisi olla tehtynä 31.7.2027 mennessä. Näin tuen asiakirjojen tarkistamiseen varattava aika olisi kohtuullinen myös niille opetuksen järjestäjille, joiden oppilaista keskimääräistä useampi on tehostetun tai erityisen tuen piirissä. 

Sivista pitää moitittavana, että uudistukselle on laskettu kuntien valtionosuutta pienentävä vaikutus: esi- ja perusopetuksen tuen asiakirjojen keventämisellä arvioidaan olevan 420 000 euron vaikutus laskennalliseen valtionosuuteen vuonna 2025, ja miljoona euroa vuodesta 2026 alkaen. Määrärahan leikkaus vesittää oppimisen tuen uudistuksen tavoitteen kohdentaa henkilöstön voimavaroja hallintotyön sijaan tosiasialliseen tuen tarjoamiseen.   

4. Vaikutukset koulutusjärjestelmään kokonaisuutena 

Oppimisen tukea on tärkeää kehittää kokonaisuutena, jotta se toimii oppijan näkökulmasta ymmärrettävästi ja sujuvasti. Koulutusmuotojen erilaiset piirteet ja tavoitteet on kuitenkin huomioitava myös tuen lainsäädännössä. Ei ole tarkoituksenmukaista yhtenäistää tuen lainsäädäntöä samanlaiseksi kaikissa koulutusmuodoissa. Keskeistä on esimerkiksi tiedonsiirtoon liittyvien käytäntöjen selkeyttäminen, joka mahdollistaa tuen katkeamattoman tarjoamisen oppijan siirtyessä koulutusmuodosta toiseen. 

Sivista pitää valitettavana, että perusopetuksen oppimisen tuen rakenteita ollaan merkittävällä tavalla uudistamassa varsin pian sen jälkeen, kun varhaiskasvatuksessa lapsen tuen kokonaisuus luotiin vastaamaan perusopetuksessa käytettävää rakennetta. Tämä ei näyttäydy pitkäjänteisenä koulutuksen kehittämisenä ja luo haasteen tuen kehittämiselle paikallisella tasolla. Varhaiskasvatuksessa tuen uudistus ei ole ollut kaikilta osin onnistunut, vaan se koetaan hallinnollisesti raskaaksi ja henkilöstöä kuormittavaksi. 

Toisen asteen opintoihin siirryttäessä tuen jatkumoa on pyritty varmistamaan ehdottamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjille velvoitetta arvioida opintoja aloitettaessa tuen tarve niille uusille opiskelijoille, joille on perusopetuksessa tehty päätös erityisestä tuesta – jatkossa oppilaskohtaisista tukitoimista. Tavoitteena on selkeyttää tiedonsiirtoon liittyviä käytänteitä koulutuksen nivelvaiheissa. Sivista pitää ehdotuksia hyvänä. 

6. Lopuksi 

Sivista huomauttaa, että tuen uudistuksessa on säätelyn uudistamisen lisäksi kyse myös oppimisen tukeen liittyvän toimintakulttuurin muuttamisesta. Niin kouluissa ja perheissä on totuttu nykyiseen toimintamalliin. Uudistuksen tavoitteet esimerkiksi hallinnollisen työn keventämisestä sekä painopisteen siirtämisestä ryhmäkohtaisiin tukitoimiin edellyttävät sitä, että koulujen henkilöstö sekä huoltajat ovat valmiita luopumaan vanhoista käytännöistä. Olennaista on myös se, millainen käsitys tuen uudistuksesta rakentuu julkisessa keskustelussa. Sivista on ehdottanut, että opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee verkkosivuillaan usein kysyttyjen kysymysten palstan sekä suunnittelee myös laajemmin uudistukseen liittyvää viestintää yhteistyössä sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. 

Helsingissä ​17.10.2024​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Lisätietoja: Annakaisa Tikkinen​, johtava ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​, annakaisa.tikkinen@sivista.fi​, puh. ​+358403566082​ 

Sivistysala tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Sivista edustaa 400:aa yksityistä sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on 69 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.