​Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestäminen häiriötilanteissa​

​​Opetus- ja kulttuuriministeriö​lle

Asia: ​Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestäminen häiriötilanteissa​ 

Viite: ​VN/35609/2025​  

1. Onko lakeihin ehdotettu häiriötilanteiden määritelmä riittävä? 

Sivista pitää häiriötilanteen määrittelyä riittävänä. On ymmärrettävää, että laissa ei voi tyhjentävästi kuvata erilaisia häiriötilanteita. Säännöskohtaisissa perusteluissa kuvatut esimerkit antavat osviittaa siitä, millaisia häiriötilanteita lailla tarkoitetaan. Häiriötilanteen toteaminen vaatinee väistämättä tapauskohtaista arviointia. Sivista pitää ehdotettua pykälän muotoilua riittävän kattavana ja ohjaavana mahdollistamaan tämän arvioinnin tekemisen. 

Sivista pitää hyvänä sitä, että häiriötilanteen todetaan voivan ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.  

2. Varhaiskasvatus 

Huomionne varhaiskasvatuksen järjestämistä ja tuottamista häiriötilanteissa koskevaan 11 b §:ään 

Sivista pitää perusteltuna, että varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja tuottamiseen luodaan normaaliolojen häiriötilanteita koskevaa sääntelyä. Varhaiskasvatuksen jatkuvuudella on suuri merkitys sekä lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin että yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitämisen kannalta. On tärkeää, että lähtökohtana on varhaiskasvatuksen jatkuminen myös häiriötilanteissa. 

Sivista pitää kannatettavana, että ehdotettu sääntely mahdollistaa rajatut poikkeukset esimerkiksi päiväkodin aukioloajoista, henkilöstömitoituksesta ja yli 3-vuotiaiden lasten suhdeluvusta. Joustot voivat olla välttämättömiä häiriötilanteissa. Samalla on varmistettava, että poikkeusten soveltaminen on selkeää ja oikeasuhtaista ja että etusijalla ovat lasten turvallisuus, ravinto sekä oikeus tukeen. 

Sivista kiinnittää huomiota siihen, että sääntely näyttää soveltuvan paremmin pidempikestoisiin tai ennakoitaviin häiriötilanteisiin kuin äkillisiin saman päivän aikana syntyviin tilanteisiin. Jatkovalmistelussa on syytä selkiyttää, miten järjestäjä tai tuottaja voi toimia välittömässä tilanteessa, jossa esimerkiksi henkilöstöä, tiloja, ruokahuoltoa tai turvallista toimintaympäristöä ei ole käytettävissä. Lisäksi tulee arvioida, millä perusteilla varhaiskasvatusta voidaan kohdentaa, jos kapasiteetti ei riitä kaikille lapsille, erityisesti yhteiskunnan kriittisissä tehtävissä työskentelevien huoltajien lasten osalta. 

Huomionne varhaiskasvatuksen varautumista koskevaan 11 c §:ään 

Sivista pitää perusteltuna, että kunnan varautumisessa on varmistettava palvelujen jatkuvuus myös silloin, jos yksityinen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja ei pysty järjestämään varhaiskasvatusta häiriötilanteessa. Varhaiskasvatuksen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle, eikä vastuu poistu sen vuoksi, että palvelua tuotetaan ostopalveluna, palvelusetelillä tai muutoin yksityisen palveluntuottajan toimesta. 

Sivista pitää erityisen tärkeänä, että yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat otetaan aidosti mukaan kuntien varautumissuunnitteluun. Yksityiset toimijat eivät saa jäädä pelkästään tiedonantovelvollisuuden kohteiksi, vaan niiden tulee olla osa paikallista varautumisen kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä toimintamalleja, tiedonkulkua, yhteyshenkilöitä, harjoittelua, kriisiviestintää ja sopimista siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa yksittäinen toimipaikka, palveluntuottaja tai kunnan oma palveluverkko ei kykene jatkamaan toimintaa normaalisti. 

Kunnan ja yksityisten palveluntuottajien välinen työnjako on määriteltävä käytännössä riittävän selkeästi. Erityisesti on tarpeen täsmentää, miten toimitaan eri tuotantomuodoissa: ostopalveluissa, palvelusetelijärjestelmässä ja yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Näissä tilanteissa kunnan, huoltajien ja palveluntuottajien väliset oikeudet, velvollisuudet ja kustannusvastuut voivat poiketa toisistaan. Häiriötilanteissa nämä erot voivat korostua, ellei niitä ole ennakolta huomioitu. 

Sivista kannattaa sitä, että tilannekuvan muodostamista varten voidaan pyytää välttämättömiä tietoja varhaiskasvatuksen järjestäjiltä. Tiedonantovelvollisuuden tulee kuitenkin olla tarkkarajainen ja oikeasuhtainen. Pienille toimijoille ei saa syntyä kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Tiedonkeruun tulee perustua selkeisiin, ennalta määriteltyihin tietotarpeisiin ja mahdollisimman yhdenmukaisiin malleihin.  

Sivista katsoo, että varautumisvelvollisuuden toimeenpano edellyttää valtakunnallista ohjeistusta, mallipohjia ja neuvontaa. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien on voitava rakentaa varautumista yhdenmukaisille periaatteille ja varautumisen ei tule jäädä yksittäisten toimijoiden omien tulkintojen varaan. 

Sivista korostaa, että jos kunta edellyttää yksityiseltä palveluntuottajalta uusia varautumistoimia, tilannekuvan ylläpitämistä, varajärjestelyjä tai muuta lisätyötä, näiden velvoitteiden tulee näkyä myös sopimuksissa, palveluseteliehdoissa ja korvaustasossa. Varautuminen edellyttää henkilöstön työaikaa, koulutusta, suunnittelua, viestintäjärjestelmiä ja mahdollisesti myös materiaalisia varajärjestelyjä.

Muut huomionne varhaiskasvatusta koskeviin häiriösäännöksiin 

Sivista pitää tärkeänä, että häiriötilannesääntely antaa varhaiskasvatuksen järjestäjille ja palveluntuottajille riittävän selkeät toimivaltuudet toimia erilaisissa tilanteissa. Erityisesti nopeasti saman päivän aikana syntyvissä tilanteissa toimijoilla tulee olla mahdollisuus tehdä välittömiä ratkaisuja lasten ja henkilöstön turvallisuuden sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. 

Sivista korostaa, että häiriötilanteissa varhaiskasvatuksen palveluntuottajille ei saa jäädä epäselvää vastuuta tilanteissa, joissa toiminnan edellytykset muuttuvat nopeasti. Jatkovalmistelussa on tarpeen selkiyttää, miten vastuut jakautuvat kunnan, yksityisen palveluntuottajan ja muiden toimijoiden välillä esimerkiksi tilanteissa, joissa toimipaikka joudutaan sulkemaan, toimintaa keskittämään, palvelua kohdentamaan tai lapsia ohjaamaan toiseen yksikköön. Tämä on tärkeää myös huoltajaviestinnän ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta. 

Sivista pitää välttämättömänä, että varhaiskasvatuksen tukipalvelut huomioidaan osana häiriösääntelyn toimeenpanoa. Varhaiskasvatuksen jatkuvuus ei riipu vain kasvatushenkilöstöstä, vaan myös ruokahuollosta, kuljetuksista, siivouksesta, kiinteistöjen toimivuudesta, tietoliikenneyhteyksistä ja muista tukipalveluista. Näiden palvelujen saatavuus, kustannukset ja vastuut tulee huomioida kuntien varautumisessa sekä kunnan ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa.

Onko teillä täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin? 

Varautuminen aiheuttaa kustannuksia. Se edellyttää muun muassa suunnittelua, henkilöstön koulutusta, harjoittelua, viestinnän kehittämistä, tilannekuvan ylläpitämistä, varajärjestelyjen rakentamista sekä ruokahuollon ja muiden tukipalvelujen jatkuvuuden varmistamista. Nämä kustannukset kohdistuvat myös yksityisiin palveluntuottajiin, jos niiltä edellytetään osallistumista kunnan varautumiseen tai erillisiä varautumistoimia. 

Sivista katsoo, että varhaiskasvatusta koskevia vaikutusarviointeja tulee täydentää erityisesti yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta. Esityksessä tunnistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuuden merkitys, mutta käytännön vaikutukset palveluntuottajiin, sopimuksiin, kustannuksiin ja paikalliseen palveluverkkoon jäävät vielä yleiselle tasolle. 

Sivista katsoo, että vaikutusarvioinnissa on arvioitava tarkemmin, miten uudet velvoitteet vaikuttavat erikokoisiin toimijoihin. Suurilla palveluntuottajilla voi olla valmiiksi kriisi- ja jatkuvuussuunnitteluun liittyvää osaamista, mutta pienille palveluntuottajille velvoitteet voivat olla suhteellisesti huomattavasti raskaampia. Hallinnollisen taakan kasvu on huomioitava sääntelyn toimeenpanossa. 

Vaikutusarvioinnissa tulee arvioida myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien sopimus- ja korvausvaikutuksia. Jos yksityisiltä palveluntuottajilta edellytetään uusia varautumis-, tiedonanto- tai poikkeusjärjestelyjä, kustannusvastuun tulee olla selkeä. Palvelusetelien arvojen, ostopalvelusopimusten ja muiden korvausmallien on mahdollistettava velvoitteiden toteuttaminen käytännössä. 

Lisäksi vaikutusarviointia tulee täydentää ruokahuollon ja muiden välttämättömien tukipalvelujen osalta (ks. edellinen kohta).  

Sivista pitää tarpeellisena, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös häiriötilanteiden vaikutukset perheisiin ja työssäkäyntiin. Jos varhaiskasvatuksen kapasiteettia joudutaan rajaamaan tai aukioloaikoja muuttamaan, vaikutukset voivat kohdistua suoraan huoltajien mahdollisuuteen käydä töissä. Erityisesti kriittisillä aloilla työskentelevien huoltajien lasten varhaiskasvatuksen turvaaminen on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

3. Esi- ja perusopetus 

Huomionne häiriötilanteiden etäopetusta koskevaan 20 l §:ään 

Pykälässä säädettäisiin häiriötilanteen vuoksi etäopetukseen siirtymisestä valtioneuvoston asetuksella tai Lupa- ja valvontaviraston päätöksellä tietyissä tilanteissa. Sivista pitää ehdotuksia perusteltuina ja tarpeellisina. Säännöskohtaisissa perusteluissa on kuvattu tarkemmin etäopetukseen siirtymisen prosessi, joka olisi hyvä tuoda järjestäjien tietoon selkeällä ohjeistuksella.  

Sivista pitää ehdotuksia tarpeellisena perusopetuksen toimintakyvyn varmistamiseksi, mutta huomauttaa, että parasta varautumisen ylläpitoa ja resilienssin vahvistamista edesauttaisi mahdollisuus hyödyntää poikkeusolojen opetusmenetelmiä myös normaalioloissa. Näin sekä henkilökunnalle että oppijoille käytännöt tulisivat tutuksi. Sivista on ehdottanut etäopetuksen mahdollistamista perusopetuksessa oppilaan ikä ja valmiudet huomioiden. 

Huomionne opetukseen tehtäviä poikkeuksia koskevaan 20 m §:ään 

Sivista pitää ehdotuksia perusteltuina. Pykälässä on tunnistettu ne keskeiset asiat, joiden osalta on hyvä tarkastella mahdollisuutta poiketa perusopetuslaissa ja –asetuksessa mahdollisessa häiriötilanteessa. Poikkeukset perustuisivat valtioneuvoston asetukseen tai Opetushallituksen toimivaltaan opetussuunnitelman perusteiden osalta. Ehdotukset lisäävät paikallista liikkumavaraa koulutuksen järjestämisen reunaehtojen tiukentuessa, mikä lisää edellytyksiä jatkaa toimintaa poikkeuksellisessakin tilanteessa. 

Huomionne aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään 

Ei lausuttavaa. 

Huomionne esi- ja perusopetuksen varautumista koskevaan 20 o §:ään 

Sivista pitää perusteltuna, että varautumisvelvollisuus laajennetaan koskemaan myös yksityisiä opetuksen järjestäjiä, sillä tämä vahvistaa toiminnan jatkamisen edellytyksiä myös poikkeus- ja häiriötilanteissa. Yksityisten opetuksen järjestäjien toimintaan osallistuu alueellisesti merkittäviä opiskelijamääriä. 

Velvollisuus on yksityisille koulutuksen järjestäjille uusi, mutta monella toimijalla voi olla vastaavasta toiminnasta jo kokemusta. Erityisesti pienemmille yksiköille velvoitteen toimeenpano voi kuitenkin edellyttää uutta osaamista. Varautuminen on tunnistettu vaikutusten arvioinnissa lisävelvollisuutena, joka voi johtaa koulutus- tai lisäresursointitarpeeseen. Näitä taloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan ehdotettu korvattavaksi.  

Vastaavassa toisen asteen koulutusta koskevassa esityksessä yksityisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuuden valvonta ehdotetaan Lupa- ja valvontaviraston tehtäväksi. Tässä esityksessä kysymykseen ei ole otettu kantaa. Sivista katsoo, että yleissivistävien yksityisten toimijoiden kannalta on mielekästä, että valvova taho olisi sama perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Sivista pitää Lupa- ja valvontaviraston valvontaroolia perusteltuna, sillä viraston tehtäviin kuuluu alueen toimijoiden valmiussuunnittelun edistäminen. Sivista toteaa, että valmiussuunnittelun edistäminen edellyttää virastolta ohjaus- ja neuvontapalveluita valvontatehtävän ohella. Kunnallisten järjestäjien osalta varautumisvelvollisuuden toteutumista valvoo valmiuslain perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö. Ei ole tarkoituksenmukaista, että eri järjestäjiä valvoo eri taho. Opetuksen järjestäjien on mielekästä tehdä varautumisessa myös yhteistyötä järjestäjämuodosta riippumatta.

Sivista pitää tarkoituksenmukaisena säädöstä siitä, kunnan olisi omassa varautumisessaan varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen silloin, jos yksityinen opetuksen järjestäjä ei pysty järjestämään opetusta häiriötilanteissa. 

Huomionne aikuisten perusopetusta koskevaan 46 §:n muutokseen 

Sivista pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. On johdonmukaista, että myös aikuisten perusopetuksessa sovelletaan häiriötilanteiden määritelmää, opetuksen järjestämisen yleisiä periaatteita sekä mahdollisuutta antaa määräyksiä opetussuunnitelman perusteiden noudattamisesta häiriötilanteessa. 

Sivista pitää tärkeänä, että aikuisten perusopetuksen erityispiirteet ja nykyinen joustavuus säilyvät. Aikuisten perusopetusta voidaan jo nykyisin järjestää lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä, ja opiskelijoiden tilanteet voivat vaihdella merkittävästi. Häiriötilanteita koskevan sääntelyn toimeenpanossa tulee varmistaa, ettei sääntely tarpeettomasti kavennna järjestäjien mahdollisuuksia joustaviin toteutustapoihin. 

 Muut huomionne esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin 

Ei lausuttavaa. 

Onko teillä täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin? 

 Yksityisten opetuksen järjestäjien varautumisvelvollisuus on tunnistettu vaikutusten arvioinnissa lisävelvollisuutena, joka voi johtaa koulutus- tai lisäresursointitarpeeseen. Näitä taloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan ehdotettu korvattavaksi. Sivista ehdottaa, että jatkovalmistelussa selvitetään kohtuullisen erillismäärärahan osoittamista tukemaan varautumisvelvollisuuden toimeenpanoa. 

4. Helsingin Eurooppalainen koulu 

(ei lausuttavaa) 

5. Vapaa sivistystyö 

Huomionne kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta koskeviin häiriösäännöksiin 

Sivista pitää perusteltuna, että kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen luodaan selkeät säännökset häiriötilanteiden varalle. Oppivelvollisuuskoulutuksessa opiskelijan asema on turvattava myös tilanteissa, joissa koulutuksen lähiopetusta tai läsnäoloa edellyttäviä sisältöjä ei voida toteuttaa suunnitellusti. On kannatettavaa, että häiriötilanne ei johtaisi opiskelijasta riippumattomista syistä koulutuksen päättymiseen. 

Sivista pitää hyvänä ehdotusta, jonka mukaan oppivelvollisille suunnatun koulutuksen enimmäiskestosta voidaan poiketa, jos koulutuksen keskeisiä sisältöjä on jäänyt toteuttamatta häiriötilanteen vuoksi. Sääntelyssä on kuitenkin varmistettava, että suoritusajan pidentämisen rahoitusvaikutukset ovat selkeät. Jos koulutuksen järjestäminen pitkittyy häiriötilanteen vuoksi, ylläpitäjälle aiheutuu kustannuksia opetuksesta, ohjauksesta, opiskelijahuollon järjestämisestä, mahdollisesta asumisesta ja muista tukipalveluista. 

Sivista korostaa, että Opetushallituksen mahdollisten opetussuunnitelman perusteita koskevien määräysten tulee olla selkeitä, oikea-aikaisia ja oppilaitosten käytännön toiminnan kannalta toteuttamiskelpoisia. Kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksessa opiskelijoiden tilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat, ja häiriötilanteissa ylläpitäjillä tulee olla riittävästi liikkumavaraa toteuttaa koulutusta opiskelijoiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden. 

Huomionne muun vapaan sivistystyön järjestämiseen häiriötilanteissa  

Sivista pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön järjestämistä häiriötilanteissa koskeva sääntely on joustavaa, oikeasuhtaista ja eri oppilaitosmuotojen erityispiirteet tunnistavaa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat keskenään hyvin erilaisia: kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset toimivat erilaisissa tiloissa, erilaisilla aikatauluilla ja erilaisilla henkilöstö- ja opiskelijarakenteilla. Sääntely ei saa johtaa yhden mallin soveltamiseen kaikkiin oppilaitosmuotoihin. 

Sivista pitää kannatettavana, että häiriötilanteissa koulutusta voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten etäopetuksena, digitaalisissa oppimisympäristöissä tai muilla joustavilla toteutustavoilla. Jatkovalmistelussa on kuitenkin varmistettava, että rahoitussäännökset mahdollistavat nämä järjestelyt myös käytännössä. Erityisesti kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten etäopetusta koskevat rahoitusrajoitteet on ratkaistava ennakolta eikä vasta häiriötilanteen aikana. 

Sivista pitää perusteltuna vapaan sivistystyön ylläpitäjien varautumisen vahvistamista. Velvoitteiden tulee kuitenkin olla suhteutettuja toimijan kokoon, oppilaitosmuotoon ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Varautuminen, tilannekuvatietojen tuottaminen, viestintä, henkilöstön koulutus ja digitaaliset ratkaisut aiheuttavat ylläpitäjille kustannuksia ja hallinnollista työtä. Toimeenpanon tueksi tarvitaan valtakunnallista ohjeistusta, mallipohjia ja neuvontaa sekä tarvittaessa erillistä taloudellista tukea.

Onko teillä täydennettävää vapaata sivistystyötä koskeviin vaikutusarviointeihin?  

Sivista katsoo, että vapaan sivistystyön vaikutusarviointeja tulee täydentää erityisesti yksityisten, järjestö- ja säätiöpohjaisten ylläpitäjien näkökulmasta. Esityksessä tunnistetaan varautumisvelvollisuuden vahvistaminen, mutta sen kustannuksia ja hallinnollisia vaikutuksia ei arvioida riittävän konkreettisesti. Varautuminen edellyttää henkilöstön työaikaa, koulutusta, harjoittelua, viestintää, digitaalisia ratkaisuja, sijaisjärjestelyjä, tiedonhallintaa ja hallinnollista koordinointia. 

Vaikutusarvioinnissa tulee huomioida vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen erilaiset toimintaympäristöt. Arvioinnissa tulisi tarkastella esimerkiksi sisäoppilaitosmuotoista toimintaa, hajautettua opetustarjontaa, ilta- ja viikonloppuopetusta, sivutoimipisteitä, vuokratiloissa järjestettävää opetusta, liikuntakeskusten erityisiä tila- ja turvallisuuskysymyksiä sekä opintokeskusten järjestömuotoista ja valtakunnallista toimintaa. Nämä erot vaikuttavat olennaisesti siihen, millaiset varautumistoimet ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia. 

Lisäksi vaikutusarviointia tulee täydentää rahoitusvaikutusten osalta. Häiriötilanteissa vaihtoehtoisiin toteutustapoihin siirtyminen voi vaikuttaa suoritteisiin, opiskelijaviikkoihin, etäopetuksen rahoituskelpoisuuteen ja oppivelvollisuuskoulutuksen kestoon. Sivista pitää tärkeänä, että sääntely ei jätä ylläpitäjiä tilanteeseen, jossa koulutuksen jatkaminen häiriötilanteessa on oikeudellisesti mahdollista mutta rahoituksellisesti epäselvää tai taloudellisesti kestämätöntä.

Helsingissä ​11.8.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Aleksi Sandroos​, ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​
​aleksi.sandroos@sivista.fi​, puh. ​+358400826363​ 

Sivistysala ry tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Edustamme yli 450 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 71 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.