Päiväkodinjohtajan kelpoisuuden laajentaminen sosionomi YAMK:lle​

​​Opetus- ja kulttuuriministeriö​lle

Asia: ​Päiväkodinjohtajan kelpoisuuden laajentaminen sosionomi YAMK:lle​ 

Viite: ​VN/35183/2025​  

Mikä on kantanne esitykseen? 

esitystä kannatetaan tällaisenaan, perustelut  

X esitystä kannatetaan muutoksilla, muutosehdotus/muutosehdotukset ja perustelut 

esitystä ei kannateta, perustelut 

1. Perustelut kannastanne 

Sivistysala ry (Sivista) kannattaa päiväkodin johtajan kelpoisuusväylän laajentamista ja ehdotettua siirtymäsäännöstä. Sivistan ensisijainen näkemys on, että henkilö, jolla on kelpoisuus varhaiskasvatuslain 26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun tehtävään, sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto sekä riittävä johtamistaito, on kelpoinen päiväkodin johtajan tehtävään ilman tutkinnon lisäksi suoritettavia erillisiä opintoja. Esitetty erillinen 60 opintopisteen vaatimus ei ole oikeasuhtainen eikä tarkoituksenmukainen tapa varmistaa tehtävässä tarvittavaa osaamista. Pedagogisen ja muun johtamisosaamisen vahvistamisen tulee tapahtua ensisijaisesti osana YAMK-koulutusta, ei tutkinnon lisäksi suoritettavina erillisinä lisäopintoina. 

Uusi kelpoisuusväylä vahvistaisi alan urapolkuja, henkilöstön mahdollisuuksia edetä johtamistehtäviin sekä osaavien johtajien saatavuutta. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuva kelpoisuusväylä säilyisi sen rinnalla. 

Sivista pitää tärkeänä, ettei kelpoisuusväyliä aseteta vastakkain tai keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Kasvatustieteen maisterin tutkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto sijoittuvat kansallisen tutkintojen viitekehyksen tasolle 7, mutta tuottavat eri tavoin painottuvaa osaamista. Kummankin kelpoisuusväylän kautta on mahdollista hankkia päiväkodin johtajan tehtävässä tarvittava osaaminen. 

Pedagoginen johtaminen on päiväkodin johtajan tehtävän ytimessä. Samalla tehtävä edellyttää henkilöstön, talouden, strategian, muutoksen, verkostojen ja moniammatillisen yhteistyön johtamista. YAMK-koulutuksen työelämälähtöinen kehittämis- ja johtamisosaaminen sekä sosionomin lapsi-, perhe- ja palvelujärjestelmäosaaminen muodostavat myös tarkoituksenmukaisen perustan tälle laaja-alaiselle johtamistehtävälle. 

Esitysluonnoksen mukaan YAMK-väylään liitettäisiin tutkinnon lisäksi vähintään 60 opintopisteen laajuiset kasvatustieteen perus- ja aineopinnot. Sivista ei pidä vaatimusta oikeasuhtaisena. Varhaiskasvatuslain 27 §:n mukaisen varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden perustana olevaan AMK-tutkintoon sisältyy tai sitä on täydennetty vähintään 60 opintopisteen laajuisilla varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneilla opinnoilla. Myös 26 §:n mukainen kelpoisuus turvaa varhaiskasvatuksen perustehtävän kannalta olennaisen osaamisen.

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto on 90 opintopisteen laajuinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon hakeutuminen edellyttää soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tyypillisellä varhaiskasvatuksen sosionomin koulutuspolulla esityksen mukainen reitti tarkoittaisi 210 opintopisteen AMK-tutkinnon ja 90 opintopisteen YAMK-tutkinnon lisäksi 60 opintopisteen kasvatustieteen opintoja eli yhteensä 360 opintopistettä sekä YAMK-tutkinnon hakukelpoisuuteen vaadittavaa työkokemusta. 

 Varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoistavan 180 opintopisteen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella kasvatustieteen opinnot sisältyvät jo tutkintoon, jolloin koulutuskokonaisuus olisi lähtökohtaisesti 270 opintopistettä YAMK-tutkinto mukaan lukien. YAMK-koulutukseen hakeutuminen ei kuitenkaan ole kandidaattitaustaiselle automaattisesti mahdollista, vaan riippuu pohjatutkinnon ja työkokemuksen soveltuvuudesta.  

Esityksessä ei osoiteta, miksi juuri erillinen 60 opintopisteen kokonaisuus olisi välttämätön tai miksi tarvittavaa osaamista ei voitaisi saavuttaa YAMK-tutkinnon osana. 

Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot voivat painottua yleiseen kasvatustieteeseen eivätkä sellaisinaan takaa, että opinnot kohdentuvat varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, didaktiikkaan tai pedagogiseen johtamiseen. Muodollinen opintopistemäärä ei siten yksin osoita tehtävässä tarvittavaa osaamista. Esityksessä ei myöskään arvioida, miten YAMK-tutkinnossa, aiemmissa varhaiskasvatusopinnoissa, täydennyskoulutuksessa tai työssä hankittu osaaminen voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa osaksi edellytettyjä opintoja. 

Sivistysala ry pitää opintopisteen tarkkuudella tehtävää lain tasoista kelpoisuussääntelyä huonona lainsäädäntönä, joka ei edistä koulutusten sisältöjen ja toteutustapojen kehittämistä tai ota huomioon työelämän muuttuvia vaatimuksia. Edellä esitetyistä syistä 60 opintopisteen lisävaatimus tulee poistaa lakitekstistä. Katsomme, että ehdotettu vaatimus riittävästä johtamistaidosta sosionomi (YAMK) -tutkinnon rinnalla on riittävä.  

YAMK-väylän tuottamaa osaamista tulee edelleen vahvistaa kehittämällä koulutusten osaamistavoitteita ja sisältöjä valtakunnallisessa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, työnantajien ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. Sivistan näkemyksen mukaan sosionomi (ylempi AMK) -koulutuksiin on hyvä sisällyttää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja pedagogista johtamista. Pedagoginen johtaminen tulee koulutuksessa yhdistää henkilöstö-, talous-, strategia-, muutos- ja verkostojohtamiseen. Opintojen tarkemmasta sisällöstä ja laajuudesta tulee ensisijaisesti päättää korkeakouluissa niiden autonomian mukaisesti. Kyse on YAMK-koulutuksen sisältöjen kehittämisestä tutkinnon 90 opintopisteen sisällä, ei yksittäiselle henkilölle asetettavasta tutkinnon lisäksi suoritettavasta kelpoisuusvaatimuksesta. 

Sivista pitää ehdotettua varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentin siirtymäsäännöstä erittäin tärkeänä ja kannattaa sitä vahvasti. On oikeudenmukaista ja kohtuullista, että ajalla 2.9.2018–31.12.2029 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä toimineet ja 74 §:n 2 momentissa säädetyn kelpoisuuden täyttävät henkilöt säilyttävät kelpoisuutensa myös 31 §:n tultua voimaan. 

Ehdotettu siirtymäsäännös ehkäisee tilanteen, jossa nykyisen sääntelyn mukaisesti päiväkodin johtajana toimineet ja tehtävässä osaamisensa osoittaneet henkilöt menettäisivät kelpoisuutensa yksinomaan uuden kelpoisuussäännöksen voimaantulon vuoksi. Säännös tunnistaa johtamistehtävissä hankitun osaamisen ja kokemuksen, vahvistaa sääntelyn ennakoitavuutta sekä turvaa johtamistyön jatkuvuutta ja osaavien päiväkodin johtajien saatavuutta. Samalla se tukee varhaiskasvatuksen toiminnan vakautta ja laatua. Sivista pitää siirtymäsäännöstä esityksen erityisen onnistuneena ja perusteltuna osana ja katsoo, että se tulee säilyttää jatkovalmistelussa esitysluonnoksen mukaisena. 

2. Mahdollinen ehdotus pykäläksi 

Sivista ehdottaa, että kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuvan kelpoisuusväylän rinnalle säädetään vaihtoehtoinen YAMK-tutkintoon perustuva kelpoisuusväylä. Päiväkodin johtajan tehtävään olisi siten kelpoinen myös henkilö, jolla on varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus, sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK), sekä riittävä johtamistaito. Kelpoisuuden saavuttaminen ei edellyttäisi YAMK-tutkinnon lisäksi erillisiä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kasvatustieteen perus- ja aineopintoja. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuva kelpoisuusväylä säilyisi esitysluonnoksen mukaisesti. 

Tämän mukaisesti Sivista ehdottaa, että varhaiskasvatuslain 31 § säädetään seuraavasti: 

31 § 

Päiväkodin johtaja 

Päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoinen henkilö, jolla on riittävän johtamistaidon lisäksi kelpoisuus: 

26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään ja kasvatustieteen maisterin tutkinto; tai  

26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään ja sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK).  

Sivista kannattaa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettua 75 §:n 5 momentin muutosta sellaisenaan. 

3. Muut huomiot esitykseen 

Esitysluonnoksen mukaan yliopistot voisivat tarjota kasvatustieteen opintoja avoimina tai erillisinä opintoina, mutta niillä ei olisi velvollisuutta järjestää niitä eikä tarjonnan lisäämiseen osoitettaisi erillistä rahoitusta. Avoimen yliopiston enimmäismaksulla 60 opintopisteen kokonaisuus voisi maksaa opiskelijalle tämän hetken tietojen mukaan 2 700 euroa. Ehdotettu väylä ei ole käytännössä toimiva, jos kelpoisuuden edellyttämää koulutusta on tarjolla vain rajallisesti, epäsäännöllisesti tai yksinomaan maksullisena. 

Kuten edellä on esitetty, Sivistan ensisijainen näkemys on, että sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto tuottaa päiväkodin johtajan kelpoisuuden ilman tutkinnon lisäksi suoritettavia erillisiä opintoja. Pedagogisen ja muun johtamisosaamisen kokonaisuus tulee rakentaa osaksi YAMK-koulutusta korkeakoulujen yhteistyönä. Sivista luottaa korkeakoulujen kykyyn kehittää koulutustensa osaamistavoitteita ja sisältöjä varhaiskasvatuksen ja työelämän tarpeita vastaaviksi. 

Toissijaisesti, mikäli jatkovalmistelussa katsotaan valtakunnallisesti yhdenmukaisen pedagogisen osaamisen edellyttävän tarkempaa lainsäädännöllistä ohjausta, sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoon sisältyvien varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja pedagogisen johtamisen opintojen tavoitteista tai vähimmäislaajuudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Tällöinkin mahdollisten pedgagogisten ym. opintojen tulisi sisältyä ÝAMK-tutkinnon 90 opintopisteen laajuuteen, eikä niistä tule muodostaa tutkinnon lisäksi suoritettavaa kelpoisuusvaatimusta. 

Asetustasoinen tutkinnon sisältöä koskeva sääntely ei ole Sivistan ensisijainen ratkaisu, sillä se kaventaisi korkeakoulujen autonomian mukaista vapautta päättää opetuksen sisällöistä. Jos tällaiseen sääntelyyn kuitenkin päädytään, sen tulee olla mahdollisimman rajattua. 

Sivista pitää pedagogista johtamista päiväkodin johtajan tehtävän keskeisenä osana ja tunnistaa tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen vahvuudet pedagogisen ja didaktisen osaamisen tuottajana. Esitysluonnoksen lapsivaikutusten arvioinnissa tehdään kuitenkin käytettävissä olevaan tietopohjaan nähden pitkälle meneviä johtopäätöksiä eri koulutustaustojen vaikutuksista varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten toimintaan. 

Esitysluonnoksessa todetaan muun muassa, että kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneilla päiväkodin johtajilla olisi parhaat edellytykset johtaa pedagogista kokonaisuutta ja että pedagoginen toiminta olisi heidän johtamissaan yksiköissä tavoitteellisempaa ja laadukkaampaa kuin sosiaalialan tutkintotaustaisten johtajien yksiköissä. Tämän perusteella esityksessä arvioidaan, että koulutusvaatimuksen muuttaminen voisi heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttaa suoraan lasten saamaan opetukseen sekä oppimisen ja kehityksen tukeen.

Esitetty tutkimustieto koskee kuitenkin pääosin nykyisiä koulutustaustoja. Se ei sellaisenaan osoita, millaisia vaikutuksia ehdotetulla tai jatkossa kehitettävällä YAMK-pohjaisella kelpoisuusväylällä olisi. Arvioinnissa ei tarkastella kokonaisuutta, jossa henkilöllä on varhaiskasvatuslain 26 tai 27 §:n mukainen kelpoisuus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tutkintoa edeltävä työkokemus sekä YAMK-koulutukseen sisältyvä pedagoginen ja muu johtamisosaaminen. Nykyisten koulutustaustojen vertailusta ei siten voida suoraan päätellä, että YAMK-pohjaisen kelpoisuusväylän avaaminen heikentäisi varhaiskasvatuksen laatua tai lasten saamaa opetusta ja tukea. 

Lapsivaikutusten arvioinnissa ei yksilöidä, mihin tutkimuksiin kukin johtopäätös perustuu, vaan siinä viitataan yleisesti esitysluonnoksen lukuun 2.1.9. Tämän vuoksi esityksestä ei voida arvioida, mikä osa johtopäätöksistä perustuu julkaistuun ja vertaisarvioituun tutkimukseen ja mikä mahdollisesti vielä arvioitavana olevan tutkimuksen alustaviin tuloksiin. 

Esityksessä tulee yksilöidä lapsivaikutusten arvioinnissa käytetyt tutkimuslähteet ja kuvata, miten ne tukevat esitettyjä johtopäätöksiä. Vielä arvioitavana olevan tutkimuksen tuloksia ei tule esittää vakiintuneena tutkimusnäyttönä. Jos tällaisia tuloksia hyödynnetään vaikutusarvioinnissa, niiden alustava luonne ja niihin liittyvät epävarmuudet tulee tuoda selvästi esiin. Vaikutusarvioinnissa tulee erottaa tutkimukseen perustuvat havainnot, valmistelussa tehdyt tulkinnat ja arvioidut riskit toisistaan. 

Mikäli päiväkodin johtajan kelpoisuuden tarkemmista vaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, Sivista pitää tärkeänä, että asetuksen valmistelu tehdään ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, työnantajien ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Tavoitteena tulee olla koulutusjärjestelmän eri vahvuuksia hyödyntävä, saavutettava ja osaamisperusteinen kelpoisuusväylä, joka turvaa pedagogisen johtamisen laadun ja vastaa päiväkodin johtajan tehtävän koko vaativuuteen. 

Edellä esitetyin muutoksin Sivista kannattaa esityksen viemistä eteenpäin. 

Helsingissä ​21.8.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Aleksi Sandroos​, johtava ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​
​aleksi.sandroos@sivista.fi ​, puh. ​+358400826363​ 

Sivistysala ry tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Edustamme yli 450 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 71 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.