Aleksi Sandroos: Eurovaalit 2024 on käyty – kolme pointtia paremman Euroopan rakentamiseksi

Europarlamenttivaaleissa nähtiin kotimaassa yllättäviä käänteitä, kun vasemmistoliitto nousi 2. sijalle Li Anderssonin historiallisen äänipotin siivittämänä. Vaaleja tulee kuitenkin arvioida koko Euroopan tasolla, sillä parlamentin 720:stä jäsenestä vain 15 valitaan Suomesta. Koko Euroopan tasolla vasemmistoryhmä ei saanut suuria voittoja, vaan vaalien voittajana voidaan pitää Euroopan kansanpuolue EPP:tä, joka nosti suurimpana ryhmänä paikkamääräänsä alustavasti kymmenellä edustajalla. 

Isossa kuvassa mikään ei kuitenkaan radikaalisti muuttunut. Suurimpina häviäjinä vaaleissa olivat Renew Europe ja Greens/EFA. Sosiaalidemokraatit menettivät vain muutaman edustajan ja reformistit ECR nosti paikkamääräänsä pienesti. Vaalien yllätyksenä voidaan pitää laitaoikeistopuolue ID:lle povattua vaalivoittoa, joka lässähti vain muutamaan lisäpaikkaan. 

Euroopan unionin politiikan tahtipuikko säilyy vaaleissa menestyneellä EPP:llä. On todennäköistä, että eurooppalaista politiikkaa käsikirjoitetaan vanhan perinteen mukaisesti EPP:n yhteistyöllä sosialidemokraattien, liberaalien kanssa. Tämän lisäksi vihreät ja ECR nousevat avainasemaan, sillä sosiaalidemokraatit ja liberaalit eivät vähentyneillä edustajamäärillään luo riittävää enemmistöä. Myös satakunta edustajaa, joilla ei ole eurooppalaista ryhmää, voi muuttaa politiikan suuntaa. 

Sivistysalan näkökulmasta vaalitulos tulee vahvistamaan tavoitteitamme tutkimus- ja koulutuspolitiikan sekä liikkuvuuden edistämisessä Euroopan unionissa. Pitkään vallan kahvassa olleet puolueet eivät todennäköisesti halua muuttaa jo yhdessä sovittuja suuntia osaamistason ja kilpailukyvyn parantamiseksi unionin alueella.  

Kolme pointtia Euroopan parlamenttiin valituille: 

Tutkimus- ja koulutuspolitiikka avainasemassa kilpailukyvyn parantamisessa 

Euroopan unionin suurimpia haasteita on heikko kilpailukyky suhteessa Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tulevalla kaudella EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman (FP10) rahoitusta tulee kasvattaa 200 miljardiin euroon seuraavalle rahoituskaudelle (2028–2035), jotta TKI-toimintamme pysyy kilpailussa mukana. 

EU:n merkittävimmät tutkimus- ja koulutuspolitiikan kehittäjät, eli eurooppalainen koulutusalue EEA, eurooppalainen korkeakoulualue EHEA ja eurooppalainen tutkimusalue ERA, nousevat avainasemaan kilpailukykyä kehitettäessä. Euroopassa on tunnistettava ne synergiat, jotka johtavat uusiin innovaatioihin, ja löydettävä parhaat mahdolliset kumppanuudet ja verkostot. 

Liikkuvuuden edistäminen parantaa sekä Euroopan että Suomen asemaa 

EU:n toimet liikkuvuuden edistämiseksi ovat tärkeitä sivistysalan kansainvälistymiseksi. Tiedon ja ihmisten vapaa liikkuvuus takaa myös meille suomalaisille mahdollisuuden esimerkiksi huippututkimuksen lisäämiseen, jota rahoitetaan enenevässä määrin kansainvälisissä konsortioissa. 

Tulevaisuudessa Euroopan unionin jäsenmaat eivät voi toimia siiloissa, vaan liikkuvuuden eteen on tehtävä entistä enemmän töitä, sillä juuri liikkuvuus on EU:n kilpailuetu. Fyysinen liikkuvuus on jatkossakin merkityksellistä, sillä vain sen avulla syntyy aitoja kohtaamisia ja vuorovaikutusta. Yhtenäinen Eurooppa syntyy kohtaaminen kerrallaan. 

Eurooppalainen sivistyspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa 

Väärä tai virheellinen tieto on yksi suurimpia globaaleja riskejä lyhyellä aikavälillä. Unionin jäsenmaiden kansalaisten luottamus tieteeseen ja teknologian positiivisiin vaikutuksiin on vahvaa, mutta tiedon kyseenalaistaminen on aiempaa voimakkaampaa. 

Vain vahvistamalla koulutusta, turvaamalla tutkitun tiedon saatavuus ja vapaa tiede, sekä huolehtimalla demokratiasta, voimme parhaiten vahvistaa Euroopan positiivisempaa tulevaisuutta ja kilpailukykyä. 

Euroopan unionin tulee panostaa sivistykseen, sillä se luo pohjan demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle sekä perus- ja ihmisoikeuksille.