Heikki Kuutti Uusitalo: Kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta – sivistyksestä leikkaaminen olisi suuri virhe

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 8. elokuuta ehdotuksensa vuoden 2026 valtion budjetiksi. Ministeriön pohjaehdotus on vasta ensimmäinen askel talousarvion laadinnassa, mutta se antaa huolestuttavan viestin: kasvun tekijöiden tukeminen vaikuttaa jääneen menosopeutusten jalkoihin. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ehdottama säästöpaketti sisältää useita sivistysalalle kohdistuvia leikkauksia. Investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja luoviin aloihin ovat tehokkaimpia keinoja nostaa tuottavuutta ja talouskasvua. 

Valtiovarainministeriltä on unohtunut Suomen hankala tilannekuva. Koulutustason lasku ja osaamisvaje ovat kansantalouden kasvun kannalta yhtä vakavia haasteita kuin julkisen talouden alijäämä: Suomen koulutustaso on jäänyt OECD-keskiarvon alapuolelle. Korkeakoulutettujen osuus nuorissa ikäluokissa on laskenut edelleen ja oppimistulosten heikkeneminen näkyy puutteellisina valmiuksina jatkokoulutuksessa. Sivistyksestä leikkaaminen ei sovi yhteen koulutus- ja osaamistason noston tavoitteen kanssa. 

Olemme helpottuneita siitä, että hallituskumppanit ovat välittömästi ilmoittaneet, että leikkauspaketti ei ole hallituksen yhteinen vaan valtiovarainministerin omaa ajattelua. Syyskuun alkupäivien budjettiriihestä ennustetaan vaikeaa. Kommentoimme tässä Sivistysalan näkökulmasta joitakin Purran paketin ehdotuksia, ja toivomme hallitukselta viisautta tehdä parempia päätöksiä budjettiriihessä. 

Muutama poiminta valtiovarainministeriön ehdotuksesta vuodelle 2026 

Yliopistojen valtionrahoituksen indeksin jäädytys, –59 miljoonaa euroa  

Sivistysalan kommentti: Korkeakouluilta vaaditaan koko ajan enemmän tutkintoja, enemmän tukea opiskelijoille ja parempaa yhteistyötä työelämän kanssa. Indeksin jäädytys tarkoittaisi käytännössä sitä, että määrärahat eivät nouse kustannusten noustessa. Tämä olisi reaalinen leikkaus, joka heikentäisi kykyä vastata uusiin osaamistarpeisiin sekä heikentäisi tutkimuksen ja opetuksen laatua. Ei näin!  

Toimintaedellytysten heikentämisen sijaan korkeakoulut voisivat olla raivaamassa tietä uudelle kasvulle luovien alojen kasvustrategian mukaisesti, jos korkeakouluille kohdennettaisiin rahoitusta luovien alojen hautomo- ja kiihdyttämötoimintaan Sivistysalan ehdotuksen mukaisesti. 

Valtion T&K-rahoituksen 1,2 % tavoitteen lykkäys, –56 miljoonaa euroa 

Sivistysalan kommentti: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta (TKI) on kaikkien puolueiden parlamentaarinen sopu, joka romutettaisiin ehdotuksessa. Kyse ei ole haitallisesta yritystuesta vaan erittäin tärkeästä kasvupanostuksesta, jolla Suomen talouden rakenteita muutetaan uutta luovaan ja kasvua synnyttävään suuntaan. Sovun rikkominen olisi dramaattinen liike, joka edellyttäisi voimassa olevan lain kumoamista ja horjuttaisi yritysten luottamusta Suomeen toimintaympäristönä. 

Vapaa sivistystyö, –20 miljoonaa euroa 

Sivistysalan kommentti: Vapaa sivistystyö eli muun muassa kansanopistot, kansalaisopistot ja kesäyliopistot ovat jo tehneet säästöistä osansa, sillä sektorilta on jo säästetty kymmeniä miljoonia euroja. Vapaa sivistystyö tukee jatkuvaa oppimista, työelämässä pysymistä ja kotoutumista – ja sen saavutettavuus kärsii välittömästi, jos rahoitusta heikennetään. Siksi säästöjen sijaan ehdotamme opintoseteliavustusten nostamista, jotta vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä vahvistavan tarjonnan piiriin saataisiin nykyistä enemmän ikäihmisiä, työttömiä ja vajaatoimintakykyisiä.  

Kuntien peruspalveluiden valtionosuudet, –150 miljoonaa euroa 

Sivistysalan kommentti: Kuntien valtionosuuksista säästäminen kohdistuisi väistämättä esi- ja peruskouluun sekä päiväkoteihin. Sote-uudistuksen jälkeen kunnilla ei nimittäin ole enää juuri muita suurempia menokohteita, mistä leikata. Monet kunnat kamppailevat taloutensa kanssa jo nyt. Peruspalveluiden rahoitus varmistaa lasten ja nuorten oppimispolun alusta asti ja ehkäisee oppimiserojen kasvua. Lapsi ei voi valita kasvupaikkaansa, ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen kuuluu kaikille. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksen lakkauttaminen, –167 miljoonaa euroa 

Sivistysalan kommentti: Sivistysala rakentaa ja puolustaa avointa, kansainvälistä ja suvaitsevaista Suomea. Arvojemme kanssa ei sovi yhteen se, että ulkomaalaisiin, pakolaisiin ja kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan nyrpeästi ja nuivasti. Kotoutumiskoulutus on välttämätöntä Suomeen tulevien ihmisten työllistymisen ja yhteiskuntaan sitoutumisen kannalta. Leikkaus vaikeuttaisi työvoimapulan ratkaisemista ja heikentäisi kansainvälisen työvoiman pysyvyyttä Suomessa. Pikemminkin tarvitsemme korjauksia maahanmuuttajien koulutuksiin – esimerkiksi ukrainalaisten kielikoulutuksen ja aikuisten perusopetuksen rahoitusta pitää vahvistaa vastaamaan kasvanutta kysyntää. 

Opetushallituksen lakkauttaminen, -15 miljoonaa euroa (vuodelle 2027) 

Sivistysalan kommentti: Purra ehdottaa Opetushallituksen lakkauttamista ja sen tehtävien siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ehdotus vaikuttaa todella oudolta. Mitä säästöä syntyisi tehtävien siirtämisestä paikasta toiseen? Haittaa kyllä syntyisi: Suomessa on viisaasti eriytetty opetussuunnitelmia ja koulujen toimintaa koskevat viranomaisratkaisut asiantuntijavirastoon, joka ei ole poliittisesti johdettu – toisin kuin ministeriö. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla on juuri tehty uudistus, jossa puolet toimialan virastoista on lakkautettu, ja toimintamenoista säästetään. Opetushallitukseen on jo tätä ennen liitetty useita virastoja.  

Ekonomistit: Leikkausehdotukset ovat ristiriidassa hallituksen kasvutavoitteen kanssa 

Valtiovarainministeri Purran esittelemät sivistysalaan kohdentuvat säästöehdotukset on ehditty jo tyrmätä monelta taholta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koski sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Tuomas Matikka katsovat (HS 7.8.) muun muassa yliopistoilta leikkaamisen olevan ristiriidassa hallituksen kasvutavoitteen kanssa.  

Tutkijoiden viesti on selvä: 1) Leikkaukset tutkimukseen ja koulutukseen haittaavat kasvua. 2) TKI-toimien, koulujen ja korkeakoulutuksen tukeminen ovat keskeisimpiä poliitikkojen käytössä olevia keinoja vahvistaa kasvua.  

Sivistan viesti on sama: koulutus ja T&K ovat investointeja, joilla on korkeampi tuottoprosentti kuin useimmilla muilla julkisilla menoilla. Hallitus kokoontuu budjettiriiheen 1.–2. syyskuuta käymään poliittiset neuvottelut ensi vuoden budjetista. Riihi riiheltä uusien säästöjen löytäminen käy haastavammaksi. Säästöjen etsimiselle ei kuitenkaan saada loppua, jos kasvun eväät sabotoidaan sivistysalan leikkauksilla. Suomen kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta.