Heikki Kuutti Uusitalo: Korkeakoulujen perusrahoitus jäi puuttumaan T&K-rahoituksen suunnitelmaluonnoksesta – ratkaisuehdotus

Suomen tavoitteena on, että vuonna 2030 käytämme neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kahdeksan vuotta kattavan T&K-suunnitelman luonnos yltää tuohon aikarajaan ja ylikin. Toukokuussa saatiin suunnitelmasta luonnos lausuntoja varten. Sivistysala antoi lausuntonsa muiden joukossa. Pidämme suunnitelmaa pääosin hyvänä, mutta rahoituksen kohteiden joukosta puuttuu korkeakoulujen perusrahoitus – se on ongelma.  

T&K-tavoitteen ja suunnitelman taustalla on odotus, että valtion rahoitusta kasvatettaessa yksityisten (yritysten) panostusten odotetaan kasvavan tuplaten. Suunnitelmassa näkyykin vahvasti juuri yritysten yksityisten sijoitusten lisääminen ja niihin kannustaminen. Tämä on perusteltua, sillä jos yksityisen rahoituksen kasvu ei toteudu, myöskään julkista rahoitusta ei enää lisätä. Näin sanoo voimassa oleva T&K-rahoituslaki. 

Yhteistyössä on voimaa 

Innovaatiot perustuvat usein asioiden yllättävään yhdistelemiseen ja pitkään puurtamiseen. Esimerkiksi tekoälystä on tehty akateemista perustutkimusta vuosikymmeniä ennen kaupallisten ratkaisujen läpimurtoa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.  

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yhteiskunnassa jatkumo, jota voi kuvata puutarhan vertauksella. On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa on valmiina jo kypsiä hedelmiä, mutta myös vielä nupullaan olevia ideoita. Niiden lisäksi pitää olla siemeniä itämässä tulevaisuutta varten – siis tehdään pitkäjänteistä perustutkimusta asioista, joiden kaupallistamisen mahdollisuudet eivät vielä ole tiedossa. 

Sivistan mielestä on erittäin hyvä, että suunnitelmassa näkyy selvästi yhteistyön merkitys: halutaan lisätä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistosairaaloiden yhteistyötä. Yhteistyö auttaa suuntaamaan sekä akateemista perustutkimusta että soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä mielenkiintoisiin kohteisiin.  

Perusrahoitus on jäänyt hoitamatta 

T&K-rahoitusta koskevat päätökset on tehty harvinaisessa yksimielisyydessä kaikkein puolueiden välillä. Edellisellä vaalikaudella tehdyssä parlamentaarisessa työssä, jonka lopputulokseen kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat, laadittiin hyvät reunaehdot. Nuo toistuvat lähes sana sanalta istuvan hallituksen ohjelmassa. 

Yksi asia on kuitenkin vielä antanut odottaa itseään: korkeakoulujen perusrahoitus. Sen pitäisi parlamentaarisen työryhmän ja hallitusohjelman mukaan olla yksi rahoituksen kohteista, mutta osaajatason nostoa tukevaan perusrahoitukseen ei nyt laaditussa suunnitelmaluonnoksessa ole panostuksia. 

T&K-rahoitusta on kylläkin kohdennettu kilpailtuun tutkimusrahoitukseen, mikä on hyvä asia. Kilpailtu rahoitus edellyttää kuitenkin korkeakouluilta omaa rahoitusta – tässä on hankala yhtälö ratkottavaksi, jos oma rahoitus ei kasvakaan.  

Hallituksen aiemmin käynnistämä tohtorikoulutuspilotti, joka on erittäin merkittävä panostus tutkijakoulutukseen, on kylläkin panostus perusrahoitukseen ja tohtorikoulutus täyttää T&K-toiminnan määritelmän, mutta uusia vastaavia toimia ei suunnitelman luonnoksesta löytynyt.  

Perusrahoituksen kysymys on tärkeä, sillä T&K-työ, jota siis tehdään jatkossa suomalaisessa yhteiskunnassa paljon enemmän, vaatii osaavaa, korkeakoulutettua työvoimaa. Samalla kaikkien (myös hallituksen) tavoitteena on saada korkeakoulututkinto puolelle nuorista.  

Ratkaisuehdotus – käytetään rahoitusmallin kriteerejä 

Perusrahoituksen lisäämisen vaikeudeksi on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tunnistettu se, että lisäykset korkeakoulujen perusrahoitukseen eivät täytä lain edellyttämää T&K- määritelmää – perusrahoituksellahan katetaan myös opetuksen kustannuksia ja korkeakoulujen muita menoja. 

Tässä on siis yksi ratkaisuehdotus. Ehdotukseni perustuu siihen, että sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa on olemassa valmiina kriteerit, joiden perusteella valtion rahat jaetaan korkeakoulujen välillä. Osa noista kriteereistä, esimerkiksi tieteelliset julkaisut ja suoritetut jatkotutkinnot, täyttävät T&K-määritelmän. 

Homman voisi hoitaa esimerkiksi näin: Hallitus kohdentaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen momenteille lisää määrärahoja. Budjettikirjauksella (ja rahoitusasetusten muutoksella) säädetään, että nuo uudet määrärahat jaetaan korkeakouluille voimassa olevien rahoitusmallien niillä kriteereillä, jotka ovat T&K-määritelmän mukaisia. Rahoitusta saisi käyttää kriteerien mukaisen toiminnan kustannuksiin. 

Näin rahoitusmalleja ei tarvitsisi ryhtyä avaamaan tai muuttamaan, eikä tarvitsisi luoda monimutkaisia erillisrahoituksen välineitä. Tietyt mallien kriteerit saisivat ehdotuksessa ikään kuin buustausta. Plussaa on, että rahoitusmallien kriteerit on yhteistyössä laadittu ja valtioneuvoston asetuksella säädetty. Ne antavat hyvän pohjan myös T&K-rahoitukselle. 

Lisätietoja:

Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi