Paula Tuovinen: Suomi nousuun kehyksen jättimäisillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla

On erinomaista, että hallitus piti kehysriihessä aiemmat päätöksensä, joilla tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvatetaan kehyskaudella merkittävästi – 280 miljoonalla eurolla vuosittain. Tavoitteena on, että T&K-investointien määrä nousee vähitellen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkinen panostus toteutuu, kunhan myös yritykset panostavat lisää TKI-toimintaan, mikä on tärkeätä muistaa. 

Rahoitusta suunnataan tulevina vuosina pääosin yrityksille ja yritysvetoisesti Business Finlandin kautta, mutta myös Suomen Akatemian kautta kilpailtuun tutkimukseen sekä tutkimusinfrastruktuureihin.  

Vuonna 2028 Business Finlandin kautta jaetaan merkittävimmät lisäpanostukset: 230 miljoonaa euroa yritysten TKI-toimintaan ja 130 miljoonaa euroa tutkimukseen, jota kohdennetaan myös tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteisiin tutkimushankkeisiin.  

Hallituksen tavoitteena on, että rahoitus vahvistaisi myös tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä. Kuulopuheiden perusteella tällaisessa yhteistyössä on ollut tähän asti molemminpuolista ”hiekkaa”, joka tulisi jatkossa harjata pois. Olisikin tärkeätä kehittää uusia tutkimusyhteistyön muotoja tohtorikoulutuksesta alkaen. 

Pitkäjänteiseen perustutkimukseen tulee panostaa 

Suomen Akatemian valtuus jakaa tutkimusrahoitusta kasvaa 45 miljoonalla eurolla vuonna 2028. On tärkeää panostaa pitkäjänteiseen perustutkimukseen, jotta myös soveltava ja yhteistyössä tehtävä tutkimus voisi kehittyä. Tämän lisäksi rahoitusta kohdistetaan tutkimuksen infrastruktuureihin eli laitteistoihin ja tutkimusympäristöihin. Niillä tehdään Suomesta parempaa ja houkuttelevampaa maata huipputason tutkimukselle.  

Sivista olisi kohdentanut uutta T&K-rahoitusta myös korkeakoulujen perusrahoitukseen, sillä kasvava tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttää myös tekijöitä. Heitä koulutetaan korkeakouluissa. Emmehän halua, että pula osaajista tulee korkeakoulujen tai yritysten TKI-toiminnan kasvun esteeksi?  

On valitettavaa, että yliopistojen perusrahoitukseen ei ole kehyksessä myöskään T&K-panosten ulkopuolella lisärahoitusta, vaikka hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin. Herääkin kysymys, millaisilla toimilla ja rahoituksella tämä tavoite voidaan saavuttaa ja korkeakoulujen kapasiteettia kasvattaa sitä vastaavasti. 

Suomi pärjää vain korkealla osaamisella 

Osa aiemmin päätetyistä hallituksen panostuksista on jo kohdentumassa yliopistojen tohtoripilottiin, jolla toivotaan korkean osaamisen kasvamista erityisesti yrityksissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin. Nähtäväksi jää, miten tulevat 1000 tutkijaa sijoittuvat työhön yrityksissä. Uutta on nyt, että hallitus panostaa myös tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan, jolla palkataan 85 post doc -tutkijaa vuosille 2025–2027. 

Korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kaipaamaan EU-vastinrahoitukseen on tulossa 20 miljoonan euron pysyvä korotus, jotta Suomi voisi kaksinkertaistaa EU:n T&K-rahoituksen ja kasvattaa tutkimusverkostojaan. 

Vuonna 2028 julkiset T&K-rahoituksen lisäykset ovat yhteensä jo 504 miljoonaa euroa. Valtavan mittaluokan panostuksella on tarkoitus saada Suomen talous kasvuun. Sivistankin mielestä Suomi pärjää vain korkealla osaamisella mutta nousee myös luovuudella. Siksi oli kiinnostavaa huomata hallituksen kirjaus, jonka mukaan Business Finlandin rahoituksella on tarkoitus edistää myös luovien alojen T&K-intensiteettiä sekä taiteen ja kulttuurin aloilta syntyvien, tutkimuspohjaisten innovaatioiden kaupallistamista.