Susanna Niinistö-Sivuranta: Lukuvuoden loppuun kuuluu kiitos

Suomalaisen koulutuksen riemuvoittoja juhlitaan jälleen lukuvuoden päättyessä. Jokainen oppija on ansainnut kiitoksen ja onnen toivotukset. Kiitokset kuuluvat myös oppimisen arjen tekijöille, joiden tärkein tavoite on mahdollistaa erilaisten oppijoiden koulutuspolku – tukea ja kannatella oppimisen polun kuopissa sekä kannustaa ja innostaa löytämään oppimisen ilo. 

Tähän lukuvuoteen on mahtunut paljon puhetta koulutuksen tilasta. Hallitusohjelman puolivälin paikkeilla on myös käynnissä useita sivistyssektorin reformeja ja tulevaisuustyöskentelyä. Mediassa ja kahvipöydissä on keskusteltu osaamistason laskusta, koulutuksen laadusta ja haikailtu suomalaisten koulutuksen huippuvuosien perään. 

Suomalainen yhteiskunta ei pärjää ilman vahvaa osaamista  

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuosittaisen Sivistyskatsauksensa, joka nostaa esille sivistyssektorin näkökulmasta tärkeitä huomioita. Itselleni erityisen tärkeä huomio on, että nuoret uskovat edelleen koulutukseen, mutta luottamus koulutusjärjestelmään horjuu. Meille kaikille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa niin koulutuksen arvostukseen kuin järjestelmäänkin, tämä viesti on tärkeä. Suomalainen yhteiskunta ei pärjää ilman vahvaa osaamista. Pidetään siis huolta siitä, että tuleville sukupolville on olemassa koulutuksellisia vaihtoehtoja, ja että järjestelmä ei muodosta umpiperiä etenemisen esteeksi.  

Varjoja päättyvään lukuvuoteen toi mm. arvio akateemisen vapauden kapenemisesta maailmalla ja myös Suomessa. Tieteen, tutkimuksen ja opetuksen autonomiaa on puolustettava. Vapaus ajatella, ilmaista itseään ja tutkia riippumattomasti on demokratian ydintä. On selvää, että maailmalla on meneillään kehityskulkuja, jotka heijastuvat myös meihin. Maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset eivät uhkaa ainoastaan pörssikursseja ja lisää puolustusmenoja, vaan kohdistuvat meille tärkeisiin arvoihin ja nämä yhdessä heikentävät kokonaisturvallisuuttamme. 

Inhimillistä pääomaa ei synny ilman panostuksia

OECD esittää maaraportissaan monia kehittämisehdotuksia Suomelle. Merkittäväksi epäkohdaksi tunnistetaan Suomen matala sijoittuminen korkeakoulutettujen suhteellisessa määrässä. Olemme nuorten aikuisten ikäryhmää koskevassa korkeakoulutettujen määrän vertailussa OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja tavoite 50 prosentista on karannut. Nyt on tehtävä jotain. Resurssit ja rahoitus on saatava kuntoon. Nuorten on päästävä korkeakoulutukseen. 

Sivistan jäsenistön ansiosta tänäkin lukuvuonna on opittu, tutkittu, harrastettu, taiteiltu, urheiltu – on varmistettu, että maailman myllertäessä meillä kaikilla on inhimillistä pääomaa, jolla pärjätään kriiseissäkin. Kaiken kohinan keskellä on hyvä välillä katsoa perhosen lentoa, kuulla linnun laulua ja aistia alkava kesä. Se on valoa täynnä. 

Hyvää kesää – kiitos!