Uutishuone
Suomi uuteen nousuun koulutuksella ja osaamisella
Sitra julkaisi 30.3. Kasvuatlas-työhön liittyvän keskustelunavauksen Koulutuspolitiikan korjaussarja – kuopasta uuteen nousuun. Raportissa nostetaan esiin huomioita ja huolia Suomen menestystarinan hiipumisesta, ikäluokkien pienentymisestä ja laskeneesta koulutustasosta.
Koulutuksella, tutkimuksella ja osaamisella on keskeinen rooli Suomen talouskasvun, yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Sitran Kasvuatlas -raportti tunnistaa Suomen olevan nuorten aikuisten koulutustasossa OECD:n vertailun keskitason alapuolella ja myös PISA-oppimistulokset laskevat. Haasteiden ratkaisemiseksi tulee panostaa koko koulutusketjun toimivuuteen.
Sivistysala ry (Sivista) katsoo, että perustaidoista ja yleissivistyksestä tulee pitää huolta koko koulutuksen ja kasvatuksen ketjussa alkaen varhaiskasvatuksesta niin, että osaaminen on aina varmistettu eteenpäin siirryttäessä.
Ikäluokkien pieneneminen luo liikkumavaraa, jota on tarpeen käyttää peruskoulun kehittämiseen. Sivista ehdottaa, että lasten määrän vähentyessä peruskoulun rahoituksen euromääräinen loppusumma pidetään samana, jolloin rahoitus oppijaa kohti kasvaa. Valtion lisärahoitus kohdennetaan suoraan kouluille menevään tasa-arvorahoitukseen, jonka kriteeristöön lisätään myös taantuvat alueet.
Koulutustason nosto vaatii toimia. Sivista katsoo, että suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa tulee nostaa. Lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta tulee päästä korkeakoulutukseen nykyistä nopeammin. Korkeakoulujen aloituspaikat tulee kohdistaa tehokkaasti nuorille, joilla ei vielä ole tutkintoa, ja korkeakoulujen kapasiteettia on kasvatettava koulutustasotavoitteen mukaisesti.
Suomessa tutkimus- ja kehittämismenojen suhde BKT:hen oli 3,1 prosenttia vuonna 2023. OECD:n mukaan BKT-suhde on Suomen tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Suomen tulee jatkaa julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamista kohti neljän prosentin kasvutavoitetta, jossa kaksi kolmasosaa TKI-rahoituksesta tulee yrityksiltä. Valtiovalta päivittää ja parantaa jatkuvasti yritysten kannusteita investoida TKI-toimintaan. Julkista TKI-rahoitusta kohdistetaan myös korkeakoulujen perusrahoitukseen.
Raportin ehdotuksista opettajarekisteri on heikosti perusteltu. Opetusalan työnantajat eivät kannata opettajarekisteriä. Opettajarekisteri toisi hallinnollisen lisätaakan eikä tarjoaisi juurikaan opettajatarpeen ennakoinnissa tarvittavaa lisätietoa. Rekisteri kangistaisi opetusalan työmarkkinoita toimien klassisena alalle tulon esteenä.
