Ekaluokkalaisten koulupolku alkaa uudistuvassa peruskoulussa

Lukuvuoden alkuun voi kuulua paljon uutta: uusia luokkakavereita, uusia oppiaineita, uusi koulumatka kuljettavaksi, ehkä reppukin. Jännittävimmän uuden äärellä lienevät ne 51 000 ekaluokkalaista, jotka ovat päässeet tänä vuonna aloittamaan koulupolkunsa. Varmaa on se, että ihan jokaiselle syksy tuo mahdollisuuden uuden oppimiseen.  

Viime vuosina olemme tottuneet lukemaan huolta heikkenevistä oppimistuloksista. Peruskoulussa rakentuva osaamisen perusta – tiedot, taidot ja asenne oppimiseen – on aivan olennainen koko myöhemmän oppimisen kannalta, joten huoli on syystäkin suuri. Koulupolun alun sujuvuuteen vaikutetaan kouluissa, mutta voimme tehdä paljon myös kodeissa ja yhteisöissä: se, miten osoitamme kiinnostusta pienen koululaisen arkea kohtaan, kyselemme kuulumisia ja miten puhumme koulusta, vaikuttaa ja jää mieleen. 

Kääntyykö peruskoulun suunta? 

Orpon hallitus ei ole jäänyt toimettomaksi huolestuttavan trendin äärellä. Tänä syksynä astui voimaan moni hallituksen päätös, jolla pyritään kääntämään suuntaa. Peruskouluun on lisätty äidinkielen ja matematiikan oppitunteja ja oppimisen tukeen tehtiin laaja uudistus. Yksityiskoulujen kannalta erittäin tärkeä päätös oli kotikuntakorvauksen nosto 100 prosenttiin. Harjoittelukoulut jätettiin valitettavasti uudistuksen ulkopuolelle eli vieläkään kaikki lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Kännyköiden käytön rajaamisella pyritään saamaan luokkahuoneisiin lisää työrauhaa ja välitunneille lisää liikettä. Lisäksi parhaillaan on valmistelussa mahdollisuus jatkaa vieraskielisille tarkoitettua valmistavaa opetusta kaksivuotiseksi. 

Kaikki nämä uudistukset vaativat opetuksen järjestäjiltä, rehtoreilta ja opettajilta paljon valmistelua – uuden äärellä on siis myös koulujen henkilökunta. Onkin tärkeää, että kouluissa on työrauha niin henkilökunnalla kuin oppijoillakin.  

Perusopetusta kehitetään nyt monin tavoin – uudistusten pohjaksi tarvitaan viisaita poliittisia päätöksiä 

Paikallisen kehittämisen ja arjen koulutyön rinnalla tänä lukuvuonna tehdään laajaa perusopetuksen kehittämistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien on määrä saada työnsä valmiiksi: loppuvuodesta valmistuu perusopetuksen tulevaisuusvisio, ensi vuoden alussa ratkaisuehdotuksia perusopetuksen järjestämiseen väestökehityksen haasteissa ja kesän kynnyksellä toimenpiteitä oppimistulosten vahvistamiseksi.   

Poliittiselta päätöksenteolta odotetaan uudistusten pohjaksi ja resursoimiseksi vakauttavaa ja pitkälle katsovaa viisautta. Kunnianhimon tason on oltava korkealla, sillä maailman muuttuessa olemme perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä. Miten esimerkiksi onnistumme ruokkimaan oppijoiden motivaatiota ja sinnikkyyttä, kun tekoäly voi hoitaa homman nappia painamalla? Millaisen arvon annamme lasten ja nuorten ajalle ja riittäähän sitä lepoon ja leikkiinkin kouluverkon harvetessa? Miten huolehdimme laadukkaan koulutuksen tekijöiden osaamisen kehittämisestä? Yhtä helppoa ratkaisua ei ole, tai se olisi jo keksitty – uutta kohti on siis mentävä yhdessä. Ketään ei jätetä yksin.