Uutishuone
Sivista budjettikuulemisessa: Suomessa koulutuksen rahoitus Pohjoismaiden hännillä
Eduskunta on aloittanut valtion budjetin 2026 käsittelyn. Sivistysala ry korosti eduskunnan sivistysvaliokunnalle, että osaaminen ja tutkimus ovat ratkaisevassa asemassa talouskasvun, yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Julkinen kokonaisrahoitus koulutukseen on Suomessa noin 12 miljardia euroa, mikä sisältää sekä valtion että kuntien rahoituksen. OECD:n kansainvälisen vertailun mukaan rahoitustaso oppijaa kohti on korkeampi kaikissa muissa Pohjoismaissa, Sivistysala totesi kuulemisessa.
Budjettiriihessä hallitus ei kohdistanut uusia suoria säästöjä koulutukseen. Kevään kehysriihessä päätetyt säästöt ovat kuitenkin voimassa. Hallitus leikkaisi kuntien valtionosuuksia 75 miljoonalla eurolla. Nämä säästöt vaikuttavat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
– Leikkaaminen koulutuksesta ei vie Suomea eteenpäin. Sivista on erityisen huolestunut yksityisten päiväkotien tilanteesta. Ne toimivat jo nyt niukoilla resursseilla, koska kunnat eivät suostu tarkistamaan palvelusetelien arvoja kustannuksia vastaavasti. Tilanne on korjattava uudessa palvelusetelilaissa, sanoo johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Korkeakoulutuksen rahoitukseen leikkauksia
Hallitus on kohdistanut säästöjä myös korkeakoulutukseen. Sivista toteaa, että yhteinen tavoite nuorten koulutustason nostaminen 40 prosentista 50 prosenttiin edellyttää korkeakoulujen kapasiteetin kasvattamista. Tähän tarvitaan lisää rahaa.
Hallitus on luvannut uuden kolmivuotisen rahoituksen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen ja avoimen yliopiston opintoseteleihin. Määrärahaesitys on luvattu tuoda myöhemmin syksyllä täydentävässä talousarviossa.
– Korkeakoulutuksen laajentaminen vaatii pysyviä sijoituksia henkilöstöön, osaamiseen, tiloihin ja laitteisiin. Luvattu lisärahoitus on hyvä, mutta määräaikaiset rahoitukset eivät pysty nostamaan kapasiteettia kestävällä tavalla, Uusitalo sanoo.
Sivista pitää erittäin hyvänä, että parlamentaarisesti sovitut tutkimus- ja kehitysrahoituksen merkittävät lisäykset toteutuvat säästöpaineista huolimatta. Lisäykset on sidottu bruttokansantuotteeseen, minkä lasku loiventaa rahoitustason nousun kulmaa. Uutta rahaa on kuitenkin tulossa 240 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
- Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen, Sivistysala ry
puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi
