Uutishuone
Kasvun, koulutuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden esillä pitäminen on nyt erityisen tärkeää
Sivistan uusi toimitusjohtaja Jenni Järvelä kertoo, miten kasvun kysymykset, ikäluokkakehitys ja kansainvälisyyden teemat näkyvät sivistysalalla tänä vuonna. Tammikuussa työnsä aloittanut Järvelä korostaa sivistysalan toimijuutta ja ratkaisujen löytämistä.
Miltä vuosi 2026 näyttää sivistysalan näkökulmasta?
On yleisesti tunnustettu tosiasia, että Suomi tarvitsee talouskasvua. Kasvun synnyttäminen edellyttää korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka kykenevät kehittämään uusia tuotteita ja toimintatapoja. Kasvun, koulutuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden esillä pitäminen onkin nyt erityisen tärkeää.
Eduskuntavaalit 2027 lähestyvät. Vuosi 2026 onkin myös Sivistysalalla erityisen tiivistä vaikuttamisen aikaa. Kun ensi vaalikaudella jaetaan niukkuutta, on muistutettava, että satsaukset sivistykseen, koulutukseen ja tutkimukseen eivät ole menoerä vaan investointi.
Mitä erityistä haluat nostaa esiin alamme kannalta?
Ikäluokat ovat pienentyneet Suomessa ja viime vuonna Suomessa syntyi neljännes vähemmän lapsia kuin 15 vuotta sitten. Kehitys näkyy ensin varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa, mutta varsin pian myös toisella asteella ja korkea-asteella. Työperäisen maahanmuuton rinnalla tarvitsemme koulutusperäistä maahanmuuttoa, että meillä riittää osaajia.
Julkistamme 28.1. tuloksia selvityksestämme, jossa aiheena on kansainvälisen henkilöstön määrä ja työnkuvat sivistysalalla. Selvityksellä haettiin myös tietoa niistä tekijöistä, jotka estävät tai edistävät kansainvälisen henkilöstön työllistymistä ja etenemistä sivistysalalla.
Kun puhumme kansainvälisyydestä, on tärkeää puhua myös siihen liittyvistä haasteista, esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden tilanteista, joita on julkisuudessakin käsitelty. On hyvä, että ongelmat nousevat esille, silloin niitä voidaan myös ratkoa. Esimerkiksi korkeakoulut ovat jo aiemmin tarttuneet asiaan laatimalla vuonna 2024 kansainvälisten koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen. Korkeakouluja tulisi kannustaa lisäämään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää, että Suomen hyvinvoinnin ja kasvun edellytykset täyttyvät.
Sivistysalan onkin hyvä käydä keskustelua alan haasteista ja ratkaisuista itse. Emme saa päätyä tilanteeseen, jossa esimerkiksi ikäluokkakehityksen mukaan tuomista kysymyksistä keskustellaan alan ohitse tai ylitse.
