Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia kasvun vauhdittamiseen

Kärjistyneen keskustelun perusteella on ehkä yllättävää, että suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisemmin kuin koskaan. Vuonna 2023 Evan arvo- ja asennetutkimuksessa yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että ikäluokkien pienentyminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Tämä on myönteisin tulos 30 vuoden tarkastelujaksolla.

Julkisessa keskustelussa on korostunut, että meitä on jatkossa nykyistä vähemmän. Syntyvät ikäluokat ovat 15 vuodessa pienentyneet noin 60 000 lapsesta alle 45 000 lapseen. Työvoiman määrän riittävyyden ohella on oleellista, että juuri kansainväliset huippuosaajat haluavat tulla töihin Suomeen. Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia yritysten kasvun vauhdittamiseksi.

Kansainvälinen huippuosaaminen on keskeisessä roolissa uuden kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Yritykset ja korkeakoulut tarvitsevat maailman parhainta osaamista silloinkin, kun taloudessa menee huonosti ja työttömyysluvut ovat nykyiseen tapaan korkealla. Suomi elää viennistä ja globaali kilpailu edellyttää maailmanluokan tuotteita ja innovaatioita. Maailmanluokan innovaatiot edellyttävät maailmanluokan osaamista.

Work in Finlandin viime syksynä alkaneessa Superposition -kampanjassa etsitään kansainvälisiä asiantuntijoita ja tutkijoita yrityksiin kasvualoille, kuten kvanttiteknologian, tekoälyn ja biolääketieteen pariin. Tarvittavien osaajien määrä ei ole välttämättä suuri, mutta yhden osaajan merkitys voi olla yritykselle huomattava kasvun mahdollistamisen kannalta.

Suomalainen työelämä kansainvälistyy hitaasti, mutta varmasti. Esimerkiksi Sivistysala ry:n tekemän selvityksen mukaan sivistysalalla työskentelevien ulkomaalaistaustaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2014–2023 aikana. Tietyissä tehtävissä, kuten yliopistojen tuntiopettajissa, jo selvä enemmistö on ulkomaiden kansalaisia. Kokemukset kansainvälisen työvoiman rekrytoinneista ovat alalla hyvin positiivisia ja henkilöstön monimuotoisuus koetaan hyödylliseksi. Yliopistojen lisäksi kansainvälisten osaajien määrä sivistysalalla on kasvanut erityisesti varhaiskasvatuksessa.

Demography-tutkimusohjelman tilastotarkastelun mukaan ulkomaalaisista asiantuntijoista noin 45 prosenttia on muuttanut Suomesta pois viiden vuoden sisällä saapumisesta, 60 prosenttia kymmenen vuoden sisällä. Sen lisäksi, että saamme meille kansainvälisiä osaajia, meidän tulisi myös saada tulijat jäämään.

Nykyisessä työttömyystilanteessa on houkuttelevaa ajatella, että kansainvälisen osaamisen houkuttelu voi odottaa. Se olisi virhe. Juuri nyt ratkaistaan, mihin maihin tulevien vuosien kasvu ja investoinnit suuntautuvat. Yrityksille ja päättäjille tämä tarkoittaa yhtä asiaa: Suomen on pysyttävä avoimena ja ennakoitavana myös silloin, kun talous sakkaa. Kansainvälisen huippuosaamisen houkuttelu ei ole vastakohta kotimaiselle työllisyydelle, vaan sen edellytys pitkällä aikavälillä.

Kirjoittajina:

• Toimitusjohtaja Jenni Järvelä, Sivistysala ry
• Johtaja Laura Lindeman, Work in Finland

Kirjoitus on julkaistu 10.3.2026 Kauppalehden mielipiteenä