Kotoutumiskoulutus on investointi, joka edistää työllistymistä

Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) viittasi (HS 28.8.), että kotoutumiskoulutus, kuten kielikoulutus, voisi kestää jopa kymmenen vuotta. Keskisarja puhui ”kotoutumisteollisuudesta” Suomelle erittäin haitallisena asiana myös Ylen A-studiossa.

Lain mukaan kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi, ja vain erityistapauksessa sitä voidaan jatkaa viiteen. Kotoutumiskoulutus on yleensä noin vuoden mittainen, ja tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia opiskelijoista saavuttaa vähintään A2-tason kielitaidon eli kykenee sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lyhyeen kerrontaan. Vain pieni osa jää sen alle. On siis harhaanjohtavaa väittää, ettei koulutuksessa opittaisi mitään.

Kielitaito on työllistymisen ja osallisuuden edellytys. Kun ihminen oppii suomea tai ruotsia, hän pääsee nopeammin töihin, yhteiskunnan etuuksien käyttö vähenee ja verotulot kasvavat. Kotoutumiskoulutuksen rahoittamista kritisoivat unohtavat, että työttömyys ja syrjäytyminen tulevat paljon kalliimmiksi kuin laadukas kieliopetus.

Esimerkiksi vapaa sivistystyö on jo vuosikymmeniä tarjonnut vaikuttavaa kielikoulutusta. Se yhdistää kielen opiskelun arjen taitoihin, yhteiskuntaan tutustumiseen ja paikallisyhteisöön kiinnittymiseen.

Kotoutumiskoulutus ei ole ”kotoutumisteollisuutta”, vaan investointi ihmisiin ja koko Suomen tulevaisuuteen.

Aleksi Sandroos

asiantuntija, Sivistysala ry

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipiteenä 31.8.