Koulutustason nostossa kirittävää – Suomi jäljessä korkeakoulutettujen määrässä

Suomella on kova tavoite: korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta on nostettava 50 prosenttiin. Tavoite on perusteltu, sillä Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista OECD-maista. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaissa vuonna 2023 oli Suomessa 39,1 prosenttia ja OECD-maissa keskimäärin 47,6 prosenttia. Kärjessä on Korea 69,7 prosentilla. Kirittävää siis riittää.

Korkeakoulutettujen suurempi määrä varmistaa, että työvoima pysyy tuottavana ja kykenee vastaamaan työelämän tarpeisiin esimerkiksi asiantuntijaosaamisen ja innovaatiotoiminnan saralla.

Konkreettiset toimet korkeakoulutettujen osuuden nostamiseksi ovat kuitenkin tähän mennessä jääneet laihoiksi.

– Emme ole omiemme eli koulutuksen huippumaiden seurassa. Meillä on kyllä visioita, että jotain pitäisi tehdä, mutta konkreettiset toimet ovat köykäisiä, toteaa Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Koulutuksen tason nostoon on useita keinoja. Nuoret tulisi asettaa etusijalle.

– Tarvitaan laaja-alaista keskustelua siitä, miten nuoret pääsevät yhä useammin kiinni ensimmäiseen korkeakoulututkintoon ja mihin yhteiskunnan varoin kustannettua korkeakoulutusta suunnataan, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Viime keväällä korkeakouluihin haki 148 000 hakijaa. Paikkoja oli tarjolla 55 000.

– Osa aloituspaikoista menee toista tai kolmatta samantasoista tutkintoa suorittaville. Koulutus kasautuu, kun tutkintokoulutusta voi käyttää niin sanotusti ilmaiseksi täydennyskoulutukseen. Siksi meidän on pystyttävä keskustelemaan kovistakin keinoista.

Keinot koulutuksen kasautumisen pysäyttämiseksi

Mitä sitten ovat ne konkreettiset keinot, joilla korkeakoulutettujen määrää voitaisiin nostaa? Sivista on ehdottanut, että toinen samantasoinen korkeakoulututkinto voisi olla maksullinen. Työelämässä oleville tutkinnon jo suorittaneille voitaisiin tarjota pieniä osaamiskokonaisuuksia tutkinto-opintojen sijaan.

– Helposti huudellaan, että kaikilla pitää olla oikeus maksuttomaan korkeakoulutukseen. Pitää muistaa, että maksutonta koulutusta ei ole. Korkeakoulututkinnon hinta yhteiskunnalle on arviolta 40 000 euroa, Niinistö-Sivuranta huomauttaa.

Tarvitaan myös lisää liikkumavaraa. Korkeakoulujen autonomiaa on vahvistettava edelleen.

– On luotettava siihen, että korkeakoulujen profiloinnilla, kehittämisellä ja vakailla resursseilla saadaan haluttuja tuloksia aikaan. Suomea vaivaa lyhytjänteisyys politiikassa hallitusohjelmasta toiseen, vaikka sivistyssektorin toimintajänne on pitkä, Niinistö-Sivuranta toteaa.

Sivista on myös kannattanut Suomen hallituksen esitystä, jossa avoimen väyliä vahvistettaisiin. Avoimessa korkeakoulussa suoritettava tutkinto laajentaisi opiskelumahdollisuuksia. Heille, joille korkeakoulun ovet eivät heti avaudu, voitaisiin tarjota maksuton opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin.

Kova tavoite koulutuksen tasosta on saavutettavissa – Digitalisaatiosta enemmän irti

Vaikka viimeaikaiset otsikot suomalaisen koulutuksen tilasta ovat olleet pitkälti negatiivissävytteisiä, myös ilonaiheita löytyy. Suomalaisten aikuisten osaaminen on maailman huippua. Nuoret ovat kärkisijoilla luovassa ajattelussa.

– Meillä on valonpilkahduksia ja osaamista enemmän kuin otsikot antavat ymmärtää. Uskon myös, että tavoite korkeakoulutettujen määrän nostamisesta on mahdollinen vuoteen 2040 mennessä, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Tavoite ei kuitenkaan täyty itsestään.

– Tämä vaatii määrätietoista tekemistä ja laajaa yhteiskunnallista ymmärrystä siitä, että panostuksia täytyy tehdä.

Kun puhutaan korkeakoulutuksen tasosta, on huomioitava koko koulutusketju aina varhaiskasvatuksesta lähtien.

– On huolehdittava esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta, sillä siellä on paljon kapasiteettia edetä korkeakoulutuksen pariin. Koulutuspolitiikkaa olisi tehtävä pitkäjänteisesti, ei sattumanvaraisesti.

Nopeasti muuttuva maailma luo koulutuspolitiikkaan omat haasteensa.

– Voi olla, että politiikkaa sävyttää edelleen ajatus, että opetus- ja oppimisympäristöt säilyvät muuttumattomina. Silloin ei osata huomioida uusia tulokulmia tai asioita, joihin kannattaisi panostaa.

Niinistö-Sivuranta nostaa esiin digitalisaation ja sen mahdollistamat opetus- ja oppimistavat, jotka ovat pitkien välimatkojen Suomelle mahdollisuus, jota ei ole osattu hyödyntää vielä riittävästi.

– Meiltä on puuttunut selkeä suunta, mitä tulee digitalisaatioon. Tässä tarvitaan rohkeampaa otetta. Yksi onnistunut esimerkki digitalisaation hyödyntämisestä on Opin.fi, joka on suomalaisten korkeakoulujen yhdessä muodostama palvelu. Alustalla on tarjolla avointa korkeakouluopetusta kaikille kiinnostuneille.

Artikkeli on julkaistu alun perin MustReadissa kaupallisena yhteistyönä 5.6.2025.