Uutishuone
Maailma muuttuu – miten muuttuu peruskoulu?
Peruskoulua kehitetään nyt laajalla rintamalla opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Ratkaisuja haetaan niin perustaitojen vahvistamiseen kuin väestökehityksen haasteisiin.
Tänä keväänä on käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön laaja kokonaisuus perusopetuksen kehittämiseksi. Seuraavan kahden vuoden ajan työstetään niin peruskoulun visiota kuin etsitään ratkaisuja oppimistulosten heikkenevän trendin kääntämiseen sekä perusopetuksen järjestämiseen muuttuvalla väestörakenteella. Työ jäsentyy Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeeseen sekä kahteen asiantuntijatyöryhmään.
Peruskoulun tulevaisuustyö on laaja-alainen hanke, jossa kartoitetaan niitä valmiuksia, joita peruskoulun tulisi tarjota tulevaisuuden muuttuvassa yhteiskunnassa. Peruskoulun tulevaisuustyössä arvioidaan peruskoulun kehittämistarpeita erityisesti tekoälyn ja teknologian, perustaitojen ja oppimisen, sekä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kannalta.
Työn tuloksena on kirjallinen tulevaisuusvisio vuoden 2025 loppuun mennessä, jota on tarkoitus hyödyntää koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä ja opettajankoulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Visiotyötä varten on perustettu parlamentaarinen ryhmä sekä neuvottelukunta, joka koostuu eri alojen tutkijoista ja asiantuntijoista. Sivistan hallituksen jäsen ja Helsingin yhteislyseon rehtori Jussi Sutinen on mukana tulevaisuustyön neuvottelukunnassa.
– Maailman muuttuessa ei peruskoulukaan voi jäädä paikalleen, saati palata menneeseen. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava koulusta niitä tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat rakentaakseen hyvää elämää ja tulevaisuutta itselleen ja meille kaikille. Tulevaisuustaidot, kuten luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja kriittinen ajattelu, asettuvat keskiöön – ja kaiken edellytyksenä on oppimisen halun vahvistuminen, Sutinen sanoo.
Oppimistulosten laskun kääntämiseen tarvitaan kaikkia
Peruskoulun tulevaisuustyö ei tarjoa nopeita ratkaisuja esimerkiksi Pisa-kurssin korjaamiseksi, vaan se tähtää pidemmälle. Esimerkiksi tekoäly ja muut uudet teknologiat haastavat peruskoulua tunnistamaan ja luomaan uusia taitoja. Oppimistulosten heikkenemiseen syvennytään puolestaan työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia esitys toimenpiteistä perusopetuksen oppimistulosten nostamiseksi. Sivistaa ryhmässä edustaa toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Työryhmän tehtävänä on tuottaa ja analysoida tilannekuva perusopetuksen oppimistulosten laskuun vaikuttaneista tekijöistä. Kehittämistarpeissa keskitytään erityisesti koulun toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin, pedagogiikkaan ja johtamiseen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamistarpeisiin. Työ jatkuu kesään 2026 asti.
– Heikkeneviin oppimistuloksiin ei ole yhtä patenttiratkaisua, eikä mikään taho voi ratkaista haastetta yksin. Tarvitsemme systeemistä, kokonaisvaltaista tarkastelua, ja jokaisen lasten ja nuorten oppimisen polkuun vaikuttavan toimijan roolin kirkastamista. Osaamisen vahvistamiseen tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, sillä erilaisten selvitysten perusteella heikoimpien oppijoiden osuus on kasvanut, mutta yhtä lailla huippuosaajien osuus on laskussa, Niinistö-Sivuranta kertoo.
Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen keskiössä alueiden erilaistuessa
Väestökehitys on pitkään eriyttänyt alueita ja nähtävissä on, että vaikutukset vain syvenevät. Miten sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen turvataan väestörakenteen muuttaessa opetuksen järjestämisen edellytyksiä? Tähän pureutuu työryhmä, jonka tehtävänä on tuottaa 31.1.2026 mennessä esitys koulutusjärjestelmän, lainsäädännön sekä rahoituksen kehittämiseksi vastaamaan väestökehityksen aiheuttamiin haasteisiin.
Työryhmän tehtäviin kuuluu myös tehdä arvio etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksista perusopetuksessa sekä muista innovatiivista tavoista järjestää perusopetusta lapsen oikeudet turvaten.
Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen osallistuu työryhmän työskentelyyn.
– Alueiden erilaistuessa samat ratkaisut toimivat yhä huonommin kaikkialla. Harvaan asutun Suomen ja moninaistuvien kasvukeskusten haasteet ovat erilaiset. Työssä on löydettävä toimiva tasapaino siihen, mikä on kaikille yhteistä ja missä opetuksen järjestäjät voivat kehittää joustavasti omiin olosuhteisiinsa sopivia ratkaisuja, Tikkinen toteaa.
Sivista kannustaa jäseniään osallistumaan aktiivisesti peruskoulun tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Osana visiotyötä opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää syksystä alkaen muun muassa avoimia seminaareja, alueellisia opettajafoorumeita sekä avoimen verkkosivuston ehdotusten keräämiseen. Sivista kutsuu lisäksi jäseniään säännöllisesti koolle keskeisiksi tunnistettujen teemojen äärelle. Ensimmäiset jäsenkeskustelut pidetään kesä- ja elokuussa ja kutsut näihin tulevat uutiskirjeessä.
Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla:
Väestökehityksen haasteita perusopetuksen järjestämisessä käsittelevä työryhmä
Työryhmä valmistelemaan toimenpiteitä oppimistulosten nostamiseksi
Kuva: iStock, insta_photos
Aiheen asiantuntijat
Annakaisa Tikkinen
Johtava asiantuntija, Politiikka ja vaikuttaminen
> Katso profiili
(09) 1728 5724
040 356 6082
etunimi.sukunimi@sivista.fi
Varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus






