Suomen tulee välittää eteenpäin ymmärrystä kokonaisturvallisuuden merkityksestä

Kokonaisturvallisuuteen panostaminen on noussut nopeasti keskeiseen asemaan Suomessa ja maailmalla. Suomessa valtio on nostanut teeman aluekehitystavoitteiden keskeiseksi teemaksi ja maanpuolustukseen satsataan tulevina vuosina yhä enemmän. Monikriisien aikana varautumiseen ja kriisienhallintaan liittyvät osaamistarpeet tulevat vain kasvamaan, kertoo Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen hankejohtaja Pia Viklund Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus on yksi konkreettinen askel kokonaisturvallisuuteen liittyvien osaamisten vahvistamiseksi Suomessa. Osaamiskeskuksen valmisteluhanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja kumppanina toimii Kuopion kaupunki. Kansallisen keskuksen perustaminen Kuopioon on myös kirjattu Itäisen Suomen ohjelmaan.  

– Kuopion alueelle on muodostunut vuosien varrella monipuolinen turvallisuuden osaamiskeskittymä. Ajatus Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksesta sai alkunsa, kun Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti käynnisti pari vuotta sitten työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää, miten kaikkea tätä osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin niin, että asiantuntijuus saisi enemmän näkyvyyttä ja päätyisi hyötykäyttöön, Viklund kertoo. 

– Tämän keskittymän pohjalle on hyvä rakentaa kansallista keskusta – Oy Suomi Ab tarvitsee kaikkea sitä osaamista, jota meille on eri puolille Suomea kertynyt. 

Kuopion kaupunki toimii testialustana keskuksen toiminnalle. Paikallisella tasolla hankkeesta toivotaan lisää eväitä kuntapäättäjille, kokonaisymmärryksen lisäämistä alueen kapasiteeteista ja tarpeista, sekä kansalaistaitojen kehittämistä.  

– Hanke huipentuu ensi vuonna tehtävään suureen paikallissuojautumisharjoitukseen Kuopion liikunta- ja tapahtumakeskus Luolassa, jossa myös sijaitsee erittäin moderni väestönsuoja, kertoo hankkeen kehittämisasiantuntija Irma Savolainen. 

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kuva: Turvallisuuskomitea

Kokonaisturvallisuus kattaa monta osa-aluetta 

Huoltovarmuus on monille tuttu termi, mutta kokonaisturvallisuudesta puhuttaessa ei aina ymmärretä, miten laajasta käsitteestä on kyse. Suomen turvallisuuskomitean laatimassa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan seitsemän elintärkeää toimintoa, jotka muodostavat kokonaisturvallisuuden kokonaisuuden. Huoltovarmuuden lisäksi kokonaisturvallisuuteen kuuluu monia aihepiirejä, kuten henkinen kriisinkestävyys, sisäinen turvallisuus, johtaminen ja väestön toimintakyky.  

– Kokonaisturvallisuudesta puhuttaessa tarkastellaan usein vain jotain tiettyä kulmaa, kuten infrastruktuurin kriisinkestävyyttä tai maanpuolustusta. Suomessa on kuitenkin paljon osaamista kaikista aihepiirin ulottuvuuksista. Osaamiskeskuksen tavoitteena onkin muun muassa koota kansallinen kokonaisturvallisuuteen liittyvä huippuosaaminen yhteen, edistää näiden toimijoiden verkostoitumista, jakaa luotettavaa ja saavutettavaa tietoa, sekä mahdollistaa entistä resurssiviisaampi ja ennakoiva yhteistoiminta, Viklund selventää. 

– Kunnissa ja hyvinvointialueilla on omat turvallisuussuunitelmansa. Kokonaisturvallisuuteen liittyvien kokonaisuuksien sujuva toteuttaminen edellyttää kuitenkin verkostomaista yhteistyötä ja ymmärrystä tilannekuvasta myös kansallisella tasolla, Savolainen täydentää. 

Kuntatasolla niukkeneva taloustilanne on keskeinen huoli, mutta aiheet kuten kaupungistuminen, hyvinvoinnin polarisaatio ja algoritmien valta puhuttavat myös kansallisesti. Osaamiskeskukselta haetaan muun muassa tämän tilannekuvan hahmottamista ja monialaista yhteistyötä haasteisiin vastaamisessa, Viklund sanoo. 

Osaamista tarvitaan kaikilla aloilla 

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen toimintamallin on määrä hahmottua syksyllä 2025, jolloin selviää, millä tasolla ja kenen kanssa toimintoja lähdetään rakentamaan. Tulevat osaamiskeskuksen sidosryhmät tulevat olemaan oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia, klustereita, järjestöjä, julkishallinnon toimijoita sekä muita osaamiskeskuksia. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoululla on vahvaa osaamista vesi-, elintarvike- ja ilmastoturvallisuudesta.  

Oppilaitokset toimivat klustereiden kanssa yritysten rajapinnassa muodostaen ekosysteemejä, joilla on ainutlaatuinen rooli kokonaisturvallisuuteen liittyvien osaamisten rakentamisessa. 

Suomessa ja Euroopassa on lisäksi paljon erilaisia osaamiskeskuksia, joiden kanssa Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus tulee tekemään läheisesti yhteistyötä. Yksi näistä on Helsingissä sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, jonka toimintaan kuuluu myös kokonaisturvallisuusajattelun vahvistaminen. Lisäksi yhteistyötä tehdään Berliinissä toimivan EU:n Centre of Excellence for Civilian Crises Managementin kanssa. 

– Kokonaisturvallisuuteen liittyvien osaamisten tarve nousee yhä useammin esiin kiristyvässä geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. On mahdollista, että Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksesta tulee lopulta Euroopan laajuinen toimija, Viklund kertoo. 

Turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät koulutukset ovat lisääntyneet, mutta laaja-alaiset osaamistarpeet ovat vasta hahmottumassa. Savonia-ammattikorkeakoulussa alkaa ensi syksynä kokonaisturvallisuuden asiantuntijan YAMK-koulutusohjelma ja Opetushallitus on myös ollut kiinnostunut kokonaisturvallisuuden sisällyttämisestä kansalaisten perustaitojen osaamismerkkeihin. 

– Kokonaisturvallisuuteen liittyvän koulutuksen lisäksi sivistyksellä, koulutuksella ja kansallisella identiteetillä on itsessään suuri merkitys kokonaisturvallisuuden kannalta. Suomella on takanaan vaikea historia, mutta vahva identiteettimme on toiminut suojaavana tekijänä esimerkiksi henkisen kriisinkestävyyden kautta. Tätä tulee vaalia ja välittää eteenpäin ymmärrystä kokonaisturvallisuuden merkityksestä, johon koko Eurooppa on viimeistään nyt havahtunut, Viklund toteaa. 

 Image: iStock, JohnnyGreig