Yliopistojen valintakokeet uudistuvat ensi vuonna – uudistus vähentää hakijan kuormitusta

Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen. Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa valintakokeita yhtenäistetään. Vuodesta 2025 alkaen yliopistoissa on käytössä yhdeksän kansallista valintakoetta, joilla voi hakea useille eri koulutusaloille ja eri yliopistoihin.  

Opiskelijavalintojen kehittämistä on tehty hyödyntäen sekä olemassa olevaa tutkimustietoa että hankkeessa tuotettavaa tutkimustietoa. Uudistus tukee yliopistojen oppijalähtöisiä strategisia tavoitteita. 

Miksi yliopistojen valintakokeita uudistetaan? 

Tähän asti käytössä on ollut jopa 120-130 erillistä valintakoetta ja systeemi oli kuormittava niin hakijoille kuin yliopistoille. On myös paljon kokeita, joissa testattiin samoja asioita. Aikataulullisesti tilanne on ollut hakijoille hankala, kun valintakokeet on jouduttu aloittamaan ennen kuin todistusvalinnan tulokset ovat olleet selvillä. Kun osa kuitenkin valitaan suoraan todistuvalinnalla, on se vienyt turhaan voimavaroja hakijoilta. Näihin haasteisiin yliopistot tarttuivat valintakokeiden uudistamisella. 

Todistusvalinta otettiin käyttöön vuonna 2020 ja se on muuttanut opiskelijavalinnan kenttää. Puolet opiskelijoista tulee sisään todistusvalinnan kautta. Nähtiin, että myös valintakokeiden tulee uudistua. Uudessa systeemissä kokeita on vähemmän ja aikataulu on tiiviimpi.  

Joskus vanhaa systeemiä puolustetaan sillä, että valintakokeilla tutustutaan alaan. Mutta opiskelijahan on jo tehnyt valinnan, kun päättää hakea tietylle alalle. Hakijan tulee voida tutustua eri koulutusaloihin jo paljon aiemmassa vaiheessa kuin vasta valintakokeessa. 

Miten yliopistoon hakevan tulee varautua muutokseen? 

Kannattaa suhtautua rauhallisesti. Kokeiden määrää on vähennetty reippaasti ja vuonna 2025 käytössä on yhdeksän koetta. Kuormituksen ehkäisemiseksi on myös pyritty minimoimaan ennakkomateriaalin määrää. Vain osassa kokeita on ennakkomateriaali, joka julkaistaan muutama päivä ennen koetta. Tästä on ollut paljon keskustelua. Ei ole tarkoitus, että ennakkomateriaalia opetellaan ulkoa, vaan pääasia kokeissa on, että niillä testataan valmiuksia. Niissä mitataan kykyä soveltaa omaksuttua tietoa, eikä olla nippelitiedon perään. 

Uudistuksen myötä on valintakokeita, joissa pohjana on jatkossakin lukio-osaaminen; esimerkiksi tekniikassa pitää hallita riittävästi matematiikkaa. Kielissä ajatuksena on, että hakijalla on tietty osaaminen lähtötasokielestä, jota hakeutuu opiskelemaan ja jokaiselle kielelle on oma eriytyvä osio. Sen lisäksi on yhteinen koeosio, joka mittaa yleisiä kielellisiä valmiuksia. Sitten taas esimerkiksi historialla on oma eriytyvä koeosio, joka mittaa suurempien kokonaisuuksien hallintaa, kuten aikajanojen yhteyttä toisiinsa, eikä niinkään yksittäisiä vuosilukuja.  

Valintakokeisiin voi valmistautua kertaamalla niitä haettavan koulutusalan kannalta olennaisia oppisisältöjä, joita hakija on jo lukion tai ammatillisen koulutuksen aikana oppinut. Tarkoitus on keskittyä siihen, miten kaikkea oppimaansa tietoa voi käyttää.