Budjettiriihiviestit 2024
Hallituksen syyskuun budjettiriihestä tarvitaan päätöksiä sivistyksen puolesta. Sivistysala ry:n tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa.
Suomi tarvitsee lisää osaamista ja osaajia, oppilaitokset puolestaan taloudellista vakautta leikkausten sijaan. Oppimistulosten heikkenemiseen vastataan takaamalla riittävä tuki kaikille. Korkeakoulujen ja yritysten välisellä yhteistyöllä on puolestaan erittäin suuri rooli kasvua tuottavalle T&K-toiminnalle – siksi uutta tutkimusta on vahvistettava suuntaamalla rahoitusta korkeakoulujen perustutkimukseen. Lisäksi yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden merkitys varhaiskasvatuksen kentällä on tunnustettava palvelusetelilainsäädäntöä selkeyttämällä.
1. Koulutus- ja osaamistason nosto on Suomen pitkän aikavälin menestyksen kannalta välttämätöntä
- Tämä edellyttää jatkossakin merkittäviä julkisia panostuksia osaamiseen ja koulutukseen. Suomen kapeneva väestöpohja edellyttää, että Suomi näyttäytyy maailmalla kansainvälisenä, avoimena ja suvaitsevaisena maana, johon on hyvä tulla opiskelemaan, opettamaan, tutkimaan ja tekemään työtä.
- Siirtymä vihreään ja digitaaliseen talouteen, pula osaavasta työvoimasta, demografinen kehitys sekä maamme asema viennistä elävänä avotaloutena korostavat, että Suomen tulevaisuuden tekevät osaavat ja koulutetut ihmiset. Tavoite 50 prosentin korkeakoulutusasteesta edellyttää lisää laadukasta koulutusta nuorille ja korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamista. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa pitää kasvattaa ja maahantulon prosesseja helpottaa.
Heikki Kuutti Uusitalo: Suomi ei edelleenkään pysy pinnalla ilman osaamista
2. Osa T&K-rahoituslisäyksistä tulee kohdentaa korkeakoulujen perustutkimukseen OKM:n kautta
- Suomi tarvitsee eri nopeuksilla vaikuttavaa T&K-toimintaa. Korkeakoulujen ja yritysten välisellä yhteistyöllä on erittäin suuri rooli innovaatioiden synnyttämisessä. Suuntaamalla perustutkimukseen suoraa T&K-rahoitusta OKM:n kautta vahvistamme laadukasta, vetovoimaista ja uutta luovaa tutkimusperustaa. Ilman perustutkimusta myöhemmän vaiheen tutkimus- ja kehittämistyö ei onnistu eikä uusia vahvuusaloja eikä innovaatioita kehity. Samalla koulutetaan T&K-osaajia työelämän tarpeisiin.
Paula Tuovinen: Suomi nousuun kehyksen jättimäisillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla
3. OKM:n toimialan valtionavustusleikkaukset on toteutettava niin, etteivät ne heikennä koulutus- ja luovien alojen elinkeinotoimintaa ja kasvua
- OKM:n valtionavustuksiin kohdentuu erittäin merkittävät leikkaukset, joiden kokoluokka on vuonna 2025 jo 75 miljoonaa euroa. Kyseisillä rahoituksilla tuetaan myös luovien alojen elinkeinotoimintaa ja sisällöntuotantoa, joka on tarpeen luovan talouden ja skaalautuvan luovan teollisuuden kannalta. Valtionavustuksilla tuetussa toiminnassa myös opetetaan liikuntaa, taiteita ja luovan ajattelun taitoja lapsille ja nuorille. Leikkauksilla ei pidä heikentää koulutus- ja luovan sektorin potentiaalia.
Paula Tuovinen ja Jari Konttinen: Vihreillä palveluilla Suomi kestävään kasvuun
4. Aikuisten ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset on peruttava haitallisena
- Toissijaisesti muutos rahoitukseen tulee tehdä ammatillisen rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä 2026 alkaen. Vähimmäisvaatimuksena on, että leikkaukseen tehdään muutosjarru niin, että järjestäjäkohtainen muutos ei voi olla suurempi kuin 10 prosenttia vuonna 2025.
- Ammatillisesta koulutuksesta leikataan 100 miljoonaa euroa. Leikkaus kohdistuu aikuisten koulutukseen. Yksittäisen koulutuksen järjestäjän turvaamiseksi tarvitaan muutosjarru, sillä leikkaus saattaa kohdentua koulutuksen järjestäjille epätasaisesti ja äkillisesti sekä vaarantaa aikuisten koulutustarjonnan eri puolilla maata. Yksittäisen koulutuksen järjestäjän vuosikohtainen muutos ei saisi olla enemmän kuin 10 prosenttia.
Jussi-Pekka Rode: Ammatillisen leikkaukset sattuvat, mutta keneen ja kuinka paljon?
5. Oppimistulosten heikkenemiseen vastataan turvaamalla riittävä tuki yhdenvertaisesti kaikille: yksityisten peruskoulujen kotikuntakorvaus 100 prosenttiin
- Oppimistulosten heikkenemiseen on reagoitu muun muassa lisäämällä opetustunteja – tämä on hyvä asia! Myös oppimisen tuen uudistaminen on tärkeä asia. Jatkossa tuen painopistettä pyritään siirtämään ennakoiviin toimiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys ei kuitenkaan huomioi riittävästi ei-kunnallisissa peruskouluissa olevia lapsia. Yksityiskoulujen kotikuntakorvaus on nyt nostettava luvatusti 100 prosenttiin, jotta tukiuudistuksessa voidaan säätää myös näiden koulujen oppilaille oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin.
Oppimisen tuki kaipaa uudistamista – yksityiskoulujen asema huomioitava kattavammin
6. Ukrainalaisten kielikoulutuksen rahoitusvaje on paikattava
- Ukrainalaisten kielikoulutus työllistymisen ja kotoutumisen vahvistamiseksi on ollut vuodesta 2023 asti alibudjetoitua. Rahoitusvajetta on paikattu tulevien vuosien määrärahoilla sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten omasta taseesta. Vuodelle 2025 ukrainalaisten koulutukseen tarvitaan lisärahoitusta 5,2 milj. euroa ja vuodelle 2024 5 milj. euroa. Pääosa ukrainalaisista koulutusta saavista haluaa jäädä Suomeen tekemään työtä. He tarvitsevat suomen tai ruotsin kielen koulutusta työllistyäkseen. Rahoituksen uupuessa osa ukrainalaisista jää jo nyt ilman koulutusta.
Aleksi Sandroos: Vapaasta sivistystyöstä leikkaaminen ei helpota hallituksen murheita
7. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon määräytymistä täsmennettävä laissa
- Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt varhaiskasvatuksen palvelusetelilain valmistelun. Virkavalmistelun lähtökohtana on nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilain jäljittely. Kyseinen laki on johtanut kuntien hajanaisiin käytäntöihin. Palvelusetelien arvot ovat jääneet kohtuuttoman alhaisiksi verrattuna kuntien omien päiväkotipaikkojen kustannuksiin. Arvon määrittelystä sekä muun muassa indeksikorotuksista pitää säätää uudessa laissa, jotta yksityisissä päiväkodeissa voidaan saavuttaa varhaiskasvatuslaissa asetetut tavoitteet.
Yksityisen varhaiskasvatuksen rahoitukseen tarvitaan lisää ennakoitavuutta