Harri Hietala: Sivistysalan tulevaisuuden kannalta julkisen talouden tila on keskeinen

Suomen talous on ajautunut taantumaan. Taantuma on onneksi lievä, mutta pitkittyessään se tulee näkymään myös työllisyyskehityksessä muutoinkin kuin lomautuksina. Toisaalta väestömme ikärakenteesta johtuen työnantajat haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimasta.

Taantuman pitkittyminen näyttääkin todennäköiseltä. Luottamusindikaattoreissa ei ole näkynyt käännettä. Esimerkiksi Suomen Pankki laski ennustettaan joulun alla ja ennakoi hitaan kasvun käynnistyvän vasta vuoden lopulla.

Sivistan marraskuussa julkaisema Sivistysalan barometri kertoi myös alamme osalta tiukkenevasta tilanteesta. Kokonaisuutena taloudellinen tilanne näyttäytyi vuoden takaista heikompana, kuten syksyllä 2022 ennakoitiinkin. Heikkenemisen ennakoitiin myös jatkuvan alkaneena vuonna. Selkeimmin kannattavuuden kanssa näytettäisiin kamppailtavan jatkossa vapaassa sivistystyössä taiteen perusopetuksen ohella.

Asuinrakentamisen lisäksi alkaneena vuonna vienti jarruttaa selvästi ja tuotannollisetkin investoinnit laskevat. Vaikka kuluttajien ostovoima kasvaakin, kuluttajien ennakoidaan säästävän aiempaa enemmän, koska kotitalouksien taloudelliset puskurit ovat huvenneet inflaation ja korkojen nousun myötä. Tämän vuoksi kuluneen vuoden lisäksi alkaneenkin vuoden BKT:n muutoksen ennakoidaan jäävän negatiiviseksi.

Julkinen talous on vakavassa tilanteessa

Lievempikin taantuma on nostanut esiin entistäkin selkeämmin, kuinka vakavassa tilanteessa julkinen taloutemme on. Hallitus on jo kevään kehysbudjetin yhteydessä pakotettu tarkastelemaan lyhyellä aikavälillä vaikuttavia lisätoimia valtion tuloihin ja menoihin sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia.

Haastetta ei ole helpottanut hyvinvointialueiden ennakoitua suuremmat menot, kohonneet korkokulut ja kuntien taloudellinen tilanne. Julkisen talouden kestävyyden kannalta kaikkein huolestuttavinta on syntyvyyden laskeminen edelleen tilapäiseksi jääneen nousun jälkeen. Näkymää on toisaalta parantanut varsinkin eläkeiän kynnyksellä olevien ja jo eläkkeelle oikeutettujenkin työllisyysasteen nousu. Myös nettomaahanmuutto on ollut ennätyksellistä, vaikka ukrainalaisten vaikutus jätettäisiin huomioimatta.

Investointeja koulutukseen ja osaamiseen tarvitaan

Sivistysalan tulevaisuuden kannalta on juuri julkisen talouden tila luonnollisesti keskeinen. Huoli suomalaisten osaamisesta ei voi näkyä vain keskustelussa PISA-tuloksista, vaan tämän tulee näkyä konkreettisesti myös tehtäessä välttämättömiä päätöksiä julkisesta taloudesta. Tätä korostaa heikko tuottavuuskehitys.

Jotta taloutemme kykenisi kilpailemaan globaaleilla markkinoilla, emme voi laiminlyödä investointeja koulutukseen, kasvatukseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Jos menetämme kilpailukykymme osaamisessa, on kansantaloutemme ja julkisen taloutemme tilanne entistäkin hankalampi.