Johtopäätös OECD-raportista: Suomessa korkeakoulussa menee hyvin – kunhan sinne pääsee

Tänään julkaistu OECD-raportti toistaa madonluvut: Suomen koulutustaso ei ole noussut ja pärjäämme verrokkimaihin nähden heikosti. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten (25–34-vuotiaat) osuus Suomessa on 39 prosenttia, mikä jää OECD-maiden keskiarvon (48 prosenttia) alapuolelle. Suomen tavoitteena on päästä 50 prosenttiin, mutta kehitystä ei ole tapahtunut. OECD:n mukaan ongelma tiivistyy korkeakoulutukseen pääsyyn. Positiivinen uutinen on, että kun korkeakouluun on päästy, siellä sujuu hyvin.

Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan poikkeuksellisen vanhana, ja ennen opintojen aloitusta on muita maita useammin pidetty välivuosia koulutuksesta, OECD raportoi. Vuotuinen Education at a Glance -raportti julkaistiin tiistaina. Järjestö toteaa, että Suomessa peräti 77 prosenttia korkeakoulussa aloittavista opiskelijoista on pitänyt ainakin vuoden taukoa opiskeluissaan. Arvioin, että opiskelijoille on käynyt näin todennäköisesti tahtomattaan, ja asiaan on saatava muutos. 

Väylä korkeakouluun ei vedä riittävän hyvin 

Suomessa on jo vuosikaudet ollut tilanne, jossa vain yksi kolmesta lukionsa keväällä päättävästä ylioppilaasta pääsee jatkamaan opintoja samana syksynä. Näin on siitä huolimatta, että melkein kaikki (4/5) kuitenkin hakevat koulutukseen. Sivistysala on nostanut tämän kipukohdan esiin kerta toisensa jälkeen. 

Vika ei ole korkeakouluissa, jotka ovat tehneet paljon tarpeellisia uudistuksia. Todistusvalintojen laajempi hyödyntäminen ja ennakkovalmistautumista vaativien pääsykokeiden karsiminen ovat esimerkkejä toimista, joilla vähennetään ei-toivottujen välivuosien muodostumista.  

Perusongelma on siinä, että valtaväylä toiselta asteelta korkeakouluun on tukkoinen kahdesta pääsyystä.  

Ensinnäkin tiellä on jo valmiiksi paljon liikennettä, sillä hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja ja monet yrittävät useita kertoja. Toiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja menee runsaasti henkilöille, joilla on jo joko aiemmin suoritettu tutkinto tai opinto-oikeus muualla. Alanvaihtajat ja aikuiset hakeutuvat samalle reitille kuin nuoret. 

Ensimmäiseen ongelmaan eli ruuhkan purkuun auttavat paikkamäärien lisäykset. Hallitus on luvannut 100 miljoonaa euroa korkeakoulupaikkojen kasvattamiseen, mutta rahoitusta vielä odotellaan. 

Jälkimmäinen ongelma on hankalampi. Verrataan lukuja: Uusia kevään ylioppilaita jää korkeakoulupaikkaa vaille noin 20 000 joka vuosi. Kuitenkin korkeakouluihin otetaan joka vuosi 7 000 henkilöä, joilla on jo suoritettuna aiempi samantasoinen korkeakoulututkinto. Jos mukaan lasketaan myös henkilöt, joilla on jo opiskelupaikka, määräksi tulee yli 16 000. Tämä vastaa yli neljäsosaa kaikista korkeakoulutuksen aloituspaikoista. 

Verovaroin rahoitetut korkeakoulupaikat nuorille 

Tähän epäkohtaan pitää puuttua. Sivista ehdottaa, että korkeakouluilla tulisi olla oikeus periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta. Maksujen määrästä päättäisivät korkeakoulut itse. Kaikilla aloilla maksut eivät olisi mahdollisia tai mielekkäitä. 

Muutos edistäisi sitä, että verovaroin rahoitettu korkeakoulutus kohdentuisi niille nuorille, joilla ei ole vielä yhtäkään tutkintoa. Se, joka arvelee toisesta tutkinnosta olevan itselleen hyötyä, voi maksaa opiskelun kustannukset itse, jos korkeakoulu olisi kyseisellä alalla päättänyt maksuja periä.  

Yhteiskunnan ei kannata rahoittaa toisen samantasoisen tutkinnon (esimerkiksi tuplamaisterin) suorittamista, kertoo tutkittu tieto Etlalta. Tuplatutkinnon tai triplatutkinnon hyödyt ovat vähäiset, kun taas nuori hyötyy massiivisesti siitä, että saa sen ensimmäisen tutkintonsa. 

Tutkinnon jo suorittaneille pitää olla tarjolla hyviä mahdollisuuksia oman osaamisensa täydentämiseen tutkintoa pienemmillä opintokokonaisuuksilla. Tänä vuonna julkaistu opin.fi -palvelu on erinomainen paikka tutkia tarjolla olevia avoimia opintoja. 

Kun korkeakouluun on päästy, siellä menee hyvin 

Suomessa on jo tehty vuosikymmenten ajan määrätietoista työtä korkeakoulujen opiskeluaikojen lyhentämiseksi ja valmistumisen edistämiseksi. Koulutuspolitiikan kielellä puhutaan koulutuksen läpäisystä. Korkeakoulutuksen läpäisyaste on Suomessa keskivertoa parempi, raportoi OECD. Korkeakouluja ohjataankin vahvoilla rahoituskannustimilla siihen, että opiskelijat valmistuisivat tavoiteajassa. Myös opiskelija saa opintolainastaan isot hyvitykset valmistumalla ajoissa. 

OECD raportoi myös, että opintojen keskeyttäminen ensimmäisen vuoden jälkeen on Suomessa harvinaista. Tämäkin on hyvä uutinen: vain viisi prosenttia keskeyttää opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen. Muissa maissa luku on kaksin- tai nelinkertainen. 

Voidaan tosin kysyä, näkyykö Suomen tilastoissa sellainen hiljainen keskeyttäminen, jossa opiskelija luopuu opiskelusta ilmoittamatta mitään. Tämä on korona-aikana korkeakouluissa valitettavan tutuksi tullut ilmiö. Tekeillä olevan lainmuutoksen myötä opiskelija joutuu luopumaan paikastaan, jos ottaa toisen paikan vastaan. Tämä on hyvä muutos korkeakoulujen resurssisuunnittelun kannalta.  

Hyvä uutinen OECD-raportista on myös se, että Suomessa koulutus kannattaa. Korkeakoulutus on varmin tae hyvästä työllisyydestä ja ansiokehityksestä.